Erillisistä investointiavustuksista luovutaan

Kuluvan vuoden bujdetissa valtio on varannut miljoona euroa investointiavustuksiin.

Vapaan sivistystyön lakia muutetaan taas, tällä kertaa rahoituksen osalta. Oppilaitosten perustamishankkeiden valtionavustuksista luovutaan ja niiden rahoitus siirretään käyttökustannusten valtionosuuteen.

Samalla tarkistetaan kansanopistojen valtionosuuden yksikköhinnan porrastustekijöitä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) järjesti kuulemistilaisuuden valmisteilla olevasta lainmuutoksesta torstaina 26. elokuuta. Esitys annetaan eduskunnalle syyskuun alkupuolella.

Investointituki yksikköhintoihin

Ministeriön luonnos perustamishankkeiden rahoituksen muuttamisesta vastaa sitä, mitä Vapaan sivistystyön keskittämisohjelman (KEHO) rahoitusryhmä esitti maaliskuussa. Muutos tulee voimaan vuoden 2012 alussa.

Muutos on valtiolle kustannusneutraali. Investointien tuki siirtyy valtionosuuden yksikköhintoihin, kun niiden pohjana käytettäviin käyttökustannuksiin luettaisiin nykyisestä poiketen myös kirjanpidon mukaiset poistot.

Vahvimmin asia koskee kansanopistoja, jotka ovat viime vuosina saaneet pääosan investointiavustuksista. Vuoden 2010 budjetissa avustuksiin on varattu miljoonan euroa.

Nykyporrastuksille ei perusteita

Kansanopistojen yksikköhinnan porrastuksissa vaikeasti vammaisten koulutuksen valtionosuuden korotukset on tarkoitus jättää ennalleen. Sama koskee opistojen ulkopuolella asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikoista tehtävää vähennystä.

Muutos koskee neljää ammattijärjestöjen opistoa ja Valamon kansanopistoa. Nyt ne saavat valtionosuusrahoitukseensa 15 prosentin korotuksen, jonka perusteena on koulutustehtävän rajaaminen enintään kymmenen päivän kursseihin.

Näiden niin sanottujen lyhytkurssiopistojen saamaa korotusta on arvosteltu pitkään kansanopistojen piirissä. Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että korotusta ei voida nykymuodossaan säilyttää, koska noin neljännes kaikkien opistojen suoritteista kertyy lyhytkursseista.

Työelämäkoulutus uutena perusteena

Lyhytkurssiopistojen lisähinnasta ei kuitenkaan luovuta. Ammattijärjestöjen opistojen korotukselle on kirjoitettu uudet perusteet. Ne saavat korotuksensa tulevaisuudessa "työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen" tähtäävän koulutustehtävän perusteella. Muutos on siinä, että korotus ei koske muuta opistojen koulutustoimintaa.

Esityksessä mainitaan korotusperusteena myös "ylläpitämisluvassa määrättävä muu erityinen koulutustehtävä". Sanamuodolla on tarkoitus turvata korotuksen maksaminen myös Valamolle.

Ministeriölähteet korostavat, että muun erityisen koulutustehtävän mainitseminen laissa ei avaa korotusmahdollisuutta muille opistoille.

OPH hoitaa erivapausasiat

Kuten Sivistys 24. elokuuta kertoi, lakiesityksessä ei ole mukana KEHOn mukaista ehdotusta kansalaisopistojen rahoituksen yksikköhintauudistuksesta. Ehdotus yhteen yksikköhintaan siirtymisestä kaatui opetusministeri Henna Virkkusen kielteiseen kantaan.

Sen sijaan esityksessä on mukana ehdotus vapaan sivistystyön oppilaitosten rehtorien ja opettajien erivapauksien siirtämisestä ministeriöltä OPH:n päätettäväksi.

Kuva: Tatyana Nikitina / Scandinavian StockPhoto

Aiemmin Sivistyksessä:

Kansalaisopistojen rahoitusporrastus säilyy

Kansalaisopistot tukevat rahoitusmuutosta

Kansalaisopistojen rahoituksesta eripuraa

Julkaistu: 30.8.2010 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »