ESPOO. Espoolainen rankkaa työväenopiston kotikuntansa parhaimpiin palveluihin. Rehtori Tarja Lang sanoo, että opisto luottaa jatkossakin kehittävään työotteeseen.
Espoolaisten arvioissa työväenopiston edelle menevät vain yleissivistävä ja ammatillinen koulutus. Opetus- ja sivistyspalvelut ovat ylipäänsä kuntalaisten mielestä hyvässä hoidossa.
Kaksi kolmesta espoolaisesta pitää opistoa hyvin hoidettuna. Tyytyväisyys on lisääntynyt 2000-luvulla 20 prosenttiyksiköllä. Sama trendi koskee muitakin kuntapalveluja.
Espoon kaupungin työväenopiston rehtori Tarja Lang tulkitsee Finnish Consulting Groupin selvitystä varovaisen optimistisesti:
— Näyttää, että työväenopiston kehitystyö on ollut oikeansuuntaista. Henkilöstö on työhönsä motivoitunutta, ja opiskelija otetaan huomioon.
Tulos kertoo, että opisto on tuttu lähipalvelu:
— Ne, jotka tuntevat opiston toimintaa, myös arvostavat sitä. Ne, joille opisto on vieras, eivät sitä pysty arvioimaan, Lang sanoo.
Viime vuonna työväenopisto palveli 58 000 opiskelijaa 60 000 opetustunnilla. Lang arvioi, että uusiakin kohderyhmiä voisi vielä tavoittaa.
Muun muassa sen eteen toimii opiston uusi kehittämisyksikkö OSAKE. Se sijaitsee opiston uusissa tiloissa Mäkkylässä.
— OSAKE mahdollistaa kehittämis- ja laatutyön vahvistamisen. Toiminnan kehittäminen jäsentyy yhä vahvemmin uusimpaan tietoon vapaasta sivistystyöstä ja opiston toimintaympäristöstä, rehtori sanoo.
Tyytyväisyys kansalaisopistoon on maanlaajuinen ilmiö. Espoon tulokset ovat linjassa isojen kaupunkien kanssa.
Tarja Lang luottaa siihen, että uusilla, toimintaympäristön muutoksista juonnetuilla palveluinnovaatioilla tyytyväisyyttä voidaan lisätä nykyisestäänkin.
Espoolaisten tyytyväisyyttä kuntapalveluihin on mitattu vuodesta 1983 alkaen. Alhaisimmillaan se oli huippusuhdanteessa vuonna 1989 ja parhaimmillaan lamavuonna 1993.
Kuva: Espoon kaupungin työväenopisto
Julkaistu: 8.2.2010 klo 12:00