Esteettömyystutkimus: Rakennukset ja tiedotus retuperällä

Vastavalmistunut tutkimus piirtää ensi kertaa kokonaiskuvaa sivistystyön esteettömyydestä.

Vapaan sivistystyön esteettömyystutkimuksen tulokset julkistettiin. Fyysisen ympäristön esteettömyydessä ja tiedotuksessa on puutteita, mutta asenneilmasto on kohdallaan.

Oppilaitoksen esteettömyys voi konkreettisimmillaan tarkoittaa pyörätuolin mentävää hissiä. Fyysisen esteettömyyden lisäksi on myös huolehdittava, etteivät sosiaaliset tai psykologiset kompastuskivet katkaise vammaisten ja erilaisten oppijoiden opintietä.

Vapaan sivistystyön esteettömyyttä kartoittavan tutkimuksen tulokset julkistettiin eilen tiistaina 14. helmikuuta. Uraauurtava tutkimus keräsi tiedot valtaosasta Suomen kansan- ja kansalaisopistoja: vastausprosentti oli 81.

Esteettömyystietoa verkkosivuille

Tutkimus paljastaa, että useiden opistojen kynnys on liian korkea erityisesti vammaisille opiskelijoille. Erilaisten oppijoiden kohdalla tulos ei ole yhtä selkeä. Tutkimuksen johtajan, dosentti Matti Laitisen mukaan fyysisessä esteettömyydessä ja tiedottamisessa on eniten petrattavaa.

— Puolet tutkittujen opistojen sisätiloista on liikkumisesteellisiä. Neljäsosassa opistoista ei esimerkiksi ole yhtään esteetöntä asiakaspalvelupistettä. Lähestyttävyys vesittyy näin heti alkumetreillä, Laitinen havainnollistaa.

Vain kymmenisen prosenttia opistoista kertoo esteettömyysasioista viestintäkanavissaan. Tämä saattaa johtua siitä, että nimetty esteettömyysasioiden vastuuhenkilö puuttuu yhdeksästä opistosta kymmenestä.

— Olisi melko yksinkertaista ja halpaa laittaa tiedotusasia kuntoon. Nimetty henkilö, joka vastaisi esteettömyyttä koskeviin tiedusteluihin, auttaisi jo paljon, Matti Laitinen opastaa.

Asenteet kohdallaan

Tutkimusryhmä havaitsi, että sivistystyön kentällä on selvää halua korjata esiin tulleita epäkohtia. Miltei kaikki opistot suhtautuivat myönteisesti kynnystä madaltaviin järjestelyihin. Kolmella neljäsosalla opistoista olisi valmius siirtää opetus esteettömiin tiloihin.

Monille erilaisille oppijoille, kuten lukivaikeuksisille, on tärkeää opiskella omassa tahdissaan ja saada tarvittaessa yksilöllistä tukea opettajalta. Yli 70 prosenttia opistoista antaa jo nyt eriyttävää opetusta. Neljä viidestä oppilaitoksesta tarjoaa henkilökohtaista opinto-ohjausta erilaisille oppijoille ja vammaisille.

Esteettömyyskartoituksella liikkeelle

Rakennetun ympäristön ja tiedotuksen parannusten lisäksi tutkimusryhmä suosittaa opistoille ulkopuolisen asiantuntijan tekemää esteettömyyskartoitusta, joka osoittaa kompastuskivet. Sellainen on tehty vain alle viidesosassa opistoja. Matti Laitinen ymmärtää, että tiukan talouden aikana kartoitukseen voi olla vaikea ryhtyä.

— Kääntäisin katseen opetus- ja kulttuuriministeriöön. Valtiovallalla on vastuu seurata esteettömyystilannetta ja antaa opistoille resursseja sen parantamiseen, Laitinen sanoo.

Vapaan sivistystyön esteettömyys -tutkimushanke

Tutkimushanke käynnistyi syksyllä 2010 vammaisjärjestö Kynnys ry:n toimesta yhteistyössä Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) kanssa.
Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama.
Hanke tutki esteettömyyden toteutumista kansalais- ja kansanopistoissa.
Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen opiskeluympäristön rakentamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Vapaan sivistystyön esteettömyydestä on ennestään niukasti tutkimustietoa.
Tutkimus toteutettiin maanlaajuisesti oppilaitosten rehtoreille suunnattuna kyselynä.
Projektin seuraava vaihe on loppuraportin julkistaminen vuoden loppuun mennessä.

Kuva: stock xhng