Etelä-Korean talouskasvun hintana on ollut eriarvoistuminen. Korealaiset tutkijat tarjoavat vapaata sivistystyötä lääkkeeksi syrjäytymiseen.
Etelä-Korea on jakautunut menestyjiin ja vähäosaisiin. Tuloerot kasvavat entisestään talouskriisin kurittaessa huikeasta talouskasvustaan tunnettua maata. Tämän synkän kuvan Etelä-Korean nykytilanteesta maalasi Tuusulassa viime viikolla järjestettyyn LLinE-konferenssiin osallistunut tutkijaryhmä Soulin Kansallisesta Yliopistosta.
— On ironista, että yhteisöllisyyttä korostavasta kulttuuristamme huolimatta maamme on eriarvoistunut näin pahasti. Oikeistohallituksemme arvomaailma korostaa vapaita markkinavoimia ja yksilösuorittamista, pohtii delegaation jäsen, kasvatustieteilijä Dong-Seob Lee.
Ryhmä esitteli konferenssissa professori SoongHee Hanin johdolla kuitenkin myös tutkimustuloksia, joiden mukaan humanististen aineiden opiskelu auttaa yhteiskunnan syrjäytyneitä saattamalla heidät eheyttävien peruskysymysten äärelle.
Historian, kirjallisuuden ja filosofian opiskelu antaa työttömille, syrjäytyneille vanhuksille sekä kodittomille aineksia särkyneen minuuden jälleenrakennukseen. Opinahjoina toimivat kaikille avoimet kunnalliset oppimiskeskukset ja kansalaisjärjestöjen koulutusyksiköt.
Humanistisen sivistyksen tärkeyden puolesta on Etelä-Koreassa viime vuosina puhunut joukko yliopistoista riippumattomia tiedemiehiä, jotka haluavat näin myös käynnistellä keskustelua eriarvoisuudesta.
Etelä-Korea on tunnustanut elinikäisen oppimisen tavoitteekseen 1990-luvulta lähtien. Pääpaino on kuitenkin ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Keskustelu humanististen tieteiden opiskelun tärkeydestä ottaa samalla kantaa vapaan sivistystyön puolesta.
Kuva: Anna Grabowska
Brittiprofessori kurittaa rahanjakajia
LLinE-konferenssi on sivistystyön ytimessä
Tuusulan LLinE-konferenssi pohtii hyvinvointia
Julkaistu: 3.2.2010 klo 7:00