Ruotsissa uskotaan aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen ja opintojen tiiviimpään räätälöintiin. Koulutusasiat eivät kuitenkaan ole Ruotsin heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajuuskauden prioriteetteja.
- Ruotsi on sitoutunut Ranskan ja Tšekin kanssa muodostettuihin tavoitteisiin, sanoo Ruotsin opetusministeriön aikuiskoulutusjaoston pääjohtaja Geoff Erici.
Tavoitteisiin kuuluvat muun muassa työpaikat, talouskasvu ja kilpailukyky.
- Todennäköisesti kaikki tulevat puheenjohtajamaat joutuvat asettamaan talouskriisin etusijalle, Erici toteaa LLinE-lehden haastattelussa.
Tämän hetken suuria trendejä Ruotsissa ovat Ericin mukaan entistä yksilöllisempi opintotarjonta aikuisille sekä aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen laaja hyödyntäminen. Kolmas suuri trendi on liikkuvuus, jonka yhteiset eurooppalaiset työkalut mahdollistavat.
- Tärkeä haaste on sellaisen koulutusjärjestelmän rakentaminen, joka mahdollistaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan joustavan opintotarjonnan, sanoo Erici.
Örebron yliopiston professori ja tutkija Bernt Gustavsson suhtautuu kriittisesti Ruotsin koulutuspolitiikan kehitykseen, joka painottaa työelämän tarpeita.
Hänen mukaansa aikuiskoulutuspolitiikan muutos 1980-luvun puolivälissä pelkisti ihmiset ja kansalaiset homo economicukseksi ja koulutuksen investoinneiksi inhimilliseen pääomaan.
- Mitä on investointi? Onko se satsausta ihmisiin vai inhimilliseen pääomaan, kysyy Gustavsson LLinE-lehden uudessa numerossa.
Ruotsi on EU:n puheenjohtajamaa 1.7.-31.12.2009. Puheenjohtajuus-nettisivut on avattu osoitteeseen http://www.se2009.eu.
LLinE 2/2009: Lifelong Learning as a Right? European Perspectives
Ruotsin puheenjohtajuussivusto
Julkaistu: 18.6.2009 klo 7:00