Aikuiskoulutuksen tulevaisuus on verkostoissa, hankkeissa ja verkossa. Näin arvioi serbialaistutkija Katarina Popovic.
Aikuiskasvatustieteen professorina Belgradin yliopistossa toimiva Popovic toteaa, että perinteisiin laitoksiin ankkuroituneen aikuiskoulutuksen ajat ovat ohi. Tulevaisuuden koulutus kehittyy dynaamisissa verkostoissa ja hankkeissa.
— Kansalaisopisto, avoin yliopisto ja yhteisötalo muistuttavat meitä vanhoista hyvistä ajoista, jolloin jokainen tiesi, kuka tarjoaa aikuiskoulutusta, millaisilla tavoitteilla ja millä rahoituksella. Nyt kentällä on toimijoita tulvaksi saakka, hän sanoo.
Koko aikuiskoulutuskentän kattava hajaannus ulottuu myös vapaaseen sivistystyöhön.
Murros alkoi teollisuuden ja talouden kasvusta, jotka veivät painopisteen työelämäkoulutukseen. Sitten tulivat sosiaaliset liikkeet, kuten feminismi, ja kansalaisjärjestöt.
— Järjestöistä on tullut keskeisiä toimijoita. Perinnäisiin oppilaitoksiin verrattuina ne ovat joustavia, nopeita, moderneja, tavoitteellisia ja kohderyhmäorientoituneita, Popovic listaa.
Ne myös korvaavat valtion tarjoamaa ja rahoittamaa koulutusta, innovatiivisesti ja modernia pedagogiikkaa soveltaen.
Nyt kuitenkin elämme verkostojen ja hankkeiden aikaa.
— Eurooppalainen aikuiskoulutus on saanut sysäyksiä unionin rahoittamista seminaareista, työpajoista, kampanjoista, kumppanuuksia ja matkoista. Valtava ja vaihteleva joukko malleja ja metodeja on viety yhden sanan alle: projekti, Katarina Popovic luonnehtii.
Alkuun hankkeet ja verkostot nojasivat koulutusorganisaatioihin, mutta vuosien mittaan niistä on tullut itsenäisiä toimijoita.
Varsinainen aikuiskoulutuksen murroksen moottori on verkko, joka valtaa vauhdilla sijaa aikuisten oppimisessa.
— Aiemmin se oli vain omaehtoisen oppimisen väline. Nyt se on oppimisen ja koulutuksen resurssi: metodi, paikka, ohjaaja ja järjestäjä, Katarina Popovic muotoilee.
Lähde: Infonet
Kuva: Jiri Vaclavek / Scandinavian StockPhoto
Julkaistu: 4.8.2010 klo 12:00