Humakin lakkautukset kiristävät kansanopistoja

Humakin lakkautuskampusten yhteydessä toimivat kansanopistot miettivät nyt, mistä löytää uusia vuokralaisia.

Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ilmoitti viime viikolla lakkauttavansa yksikkönsä Äänekosken Suolahdessa, Joensuussa ja Torniossa. Niiden vuokranantajina toimivat kansanopistot ovat haasteiden edessä.

Humakin lakkautuspäätökset tarkoittavat, että sen kolmelle kampukselle ei oteta enää opiskelijoita vuonna 2013. Tämä on kova isku näillä kampuksilla toimiville kansanopistoille: Keski-Suomen Opistolle, Pohjois-Karjalan opistolle ja Peräpohjolan Opistolle.

— Meille tämä on suuri koulutuspoliittinen menetys. Nuorisotyötä on voinut opiskella Suolahdessa korkea-asteella vuodesta 1972, pahoittelee Keski-Suomen Opiston rehtori ja Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Salvi.

Humanististista ammattikorkeakoulua ylläpitää Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, jonka osakkaina ovat Humakin perustaneiden kansanopistojen taustayhteisöt. Humak vuokraa kampuksiaan kansanopistoilta.

Huolena nuorisotyön koulutuskokonaisuus

Hannu Salvi huolehtii, että Humakin lakkautukset vaikuttavat huonontavasti nuorisotyön koulutuskokonaisuuteen.

— Lakkautusten jälkeen ei ole enää yhtään kampusta, joka tarjoaisi sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkintoa että ammattikorkeakoulutusta.

Keski-Suomen Opisto tarjoaa monen muun kansanopiston tavoin nuorisotyön toisen asteen koulutusta. Sieltä valmistuneen on ollut helppo jatkaa samalle kampukselle Humanistiseen ammattikorkeakouluun.

— Humakissa ei päätöstä tehdessä huomattu, että toinen aste ja korkea-aste ajautuivat eri leireihin, Salvi pahoittelee.

Vetovoima ja vaikuttavuus syinä

Humak keskittää toimintonsa neljälle kampukselle. Niiden yhteydessä toimivat kansanopistoista Alkio-opisto, Pohjois-Savon opisto, Työväen Akatemia, Kiljavan opisto ja Paasikivi-Opisto. Humakin jäljelle jäävissä toimipisteissä on tarkoitus tarjota vähintään kaksi koulutuslinjaa kussakin.

— Olemme luvanneet opetus- ja kulttuuriministeriölle tiivistää rakennettamme. Lisäksi valtionosuutemme vähenee vuonna 2015 arviolta 1,8 miljoonaa euroa, Humakin toimitusjohtaja Tapio Huttula perustelee lakkautuksia.

Hän sanoo lakkautuskampusten valikoituneen niiden vetovoiman ja vaikuttavuuden perusteella.

— Tutkimme, minne on haettu ensisijaisesti vähiten ja mistä on työllistytty alueelle huonoiten.

Huttula ei halua arvioida Humakin lähdön vaikutuksia lakkautuskampuksilla toimiville kansanopistoille.

— Toki jatkossakin teemme mieluusti yhteistyötä opistojen kanssa esimerkiksi vuokraamalla tiloja lyhytkestoisiin aikuiskoulutuksiin, hän lupaa.

Taustalla politiikkaa?

Humakin lakkautusten takana nähdään myös toisenlaisia vaikuttimia. Keskisuomalaisen pääkirjoitus 18. helmikuuta otsikoi: "Puolueopistot kähmivät paikat maakuntaopistoilta".

Kirjoituksen mukaan puoluetaustaisten Alkio-opiston, Paasikivi-opiston ja Työväen Akatemian edustajat löysivät yhteisiä etuja, joiden perusteella ne loivat yhteisen rintaman Humakin hallitukseen.

— Toisaalta kun ammattikorkeakoulutus keskittyy Etelä-Suomeen ja toteutetaan aattellisesti sitoutuneiden opistojen alueella, uskon, että keskisen ja pohjoisen Suomen ylioppilaat voivat hakeutua entistä enemmän meidän toisen asteen koulutukseemme. Fyysinen tai poliittinen matka ammattikorkeakouluun voi olla liian pitkä, Hannu Salvi toivoo.

Opiskelijalle aatteelliset sitoumukset tosin käyvät ilmi huonosti: mainittujen opistojen verkkosivuilla taustatahoja tai kytköksiä ei mainosteta. Alkio-opiston sivuilla kuitenkin kerrotaan, että opiston perustaja on Santeri Alkio, maalaisliiton henkinen isä.

Toisen asteen koulutuksen täytyy säilyä

Kansanopistojen tilannetta kiristää lisäksi se, että opetus- ja kulttuuriministeriön vastikään julkaisema Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016 väläyttelee "ammatillisen koulutuksen tarjonnan vähentämistä ja uudelleensuuntaamista".

Suunnitelman mukaan ammatillista peruskoulutusta lisätään metropolialueella ja eräissä muissa kasvukeskuksissa mutta supistetaan Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Monialaisten koulutuksen järjestäjien tärkeys korostuu.

Hannu Salvi kuitenkin toivoo, että kansanopistojen ammatillinen koulutus säilyy jatkossakin.

— Tähän asti pienillä, erikoistuneilla toimijoilla on ollut paikkansa. On mahdoton ajatus, että ensin ammattikorkeakoulutasoinen nuorisotyön koulutus siirtyy Etelä-Suomeen ja sitten toinenkin aste. Maakuntaopisto kaatuisi siihen.

Keski-Suomen Opistossa haastavaa tilannetta pyritään nyt helpottamaan uusien koulutustehtävien hakemisella, vapaan sivistystyön lisäämisellä, opistojen välisellä yhteistyöllä ja uusien vuokralaisten etsinnällä.

Kuva: J. R. Bale / Scandinavian StockPhoto

Lisää aiheesta:

Humakin tiedote lakkautuksista

Julkaistu: 22.2.2012 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »