Jaloilleen päässyt kansalaisopisto kukoistaa

VYÖNKIRISTÄJÄ. Kajaanilaisessa Kaukametsän kansalaisopistossa ei murehdita sivistystyön budjettileikkauksia. Edellisestä säästökuurista selvinnyt opisto turvaa tulevaisuuttaan koulutuksen ostopalveluilla.

Kajaanilainen Kaukametsän kansalaisopisto oli talouskriisissä 2000-luvun keskipaikkeilla. Kaupungin säästötoimenpiteet pakottivat irtisanomisiin ja virkasuhteiden muutoksiin. Opisto on sittemmin noussut kurimuksesta uuteen kasvukauteen, mutta kipeän ajan muisto elää. Syksyn budjettileikkaukset eivät silti ahdista Kaukametsän väkeä.

Rehtori: Lamat tulevat ja menevät

Kaukametsän opiston rehtori Eila Parviainen on erittäin tyytyväinen opiston nykytilanteeseen. Edellisvuonna opisto teki hyvän tuloksen, ja tänä vuonna tuntimäärät on saatu pidettyä samalla tasolla ilman leikkauksia. Loppuvuodelle rehtori uumoilee säästöjä. Silloinkin leikataan mieluummin kalustokuluja kuin opetusta.

— Työvoimahallinto ostaa opistolta kursseja. Tällä tulovirralla on ratkaiseva merkitys vapaan sivistystyön toiminnan turvaamisessa huonoinakin aikoina, Parviainen kertoo.

Kajaanin tuore sivistysjohtaja saa kiitosta Eila Parviaiselta. Vaatii taitoa laatia muiden koulutusalojen, kuten peruskoulun, budjetit niin, ettei niitä tarvitse täydentää sivistystyön tontilta.

— Ennen leikattiin aina ensin sivistystyöltä, mutta viime vuosina on ollut toisin, rehtori kertoo.

Kokemus aallonpohjasta on antanut Parviaiselle perspektiiviä suhtautua mahdollisiin tuleviin leikkauksiin. Lamakausia on aina ollut ja tulee olemaan.

— 1930-luvulla Kajaanista lakkautettiin rahanpuutteessa opisto kokonaan. Ja siitäkin selvittiin, Parviainen hymyilee.

Toimistopäällikkö: Kaupunki sanelee talouden

Kansalaisopisto elää kohtalonyhteydessä Kajaanin kaupunkiin: kaupunki asettaa opiston toiminnalle taloudelliset rajat.

Toimistopäällikkö Tuula Vanhanen laatii talousarviot niin kansalaisopistolle kuin kulttuurikeskuksen muillekin toiminnoille, kuten musiikkiopistolle, kulttuuritapahtumille ja kongressikeskukselle.

Vanhasen mukaan taloudenpidossa on viime vuosina ollut kiristyvä trendi. Myös tuleva kuntamalli vaikuttanee tulevien vuosien talouteen.

— Kaupungin asettamissa talousraameissa ei ole joustoa, eli niillä täytyy pärjätä. Mahdollisten leikkausten kohdentamisesta opiston toiminnassa päättää rehtori, Vanhanen summaa.

Opettaja: Säästöt näkyvät aina viiveellä

Pirjo Aunesluoma on toiminut yli vuosikymmenen opiston päätoimisena musiikinopettajana. Menneet talousvaikeudet ovat Aunesluomallakin tuoreessa muistissa. Nykytilanne on hänen mukaansa valoisa: tuntikiintiöiden kasvattamista on suunniteltu, ja paikallisen sopimuksen mukaan päätoimisille opettajille on mahdollista korvata virkaehtosopimuksen ylittävä opetus. Työpaikan ilmapiirikin on hyvä.

— Sivistystyön rahapula on läsnä lähinnä puheissa. Seuraavan lukuvuoden suunnittelu alkaa ensi kuussa. Silloin nähdään, kuinka tiukassa kirstun kansi on, Aunesluoma kertoo.

Aikuiskasvattaja ja laulunopettaja tunnustautuu sivistystyön puolustajaksi "henkeen ja vereen".

— Sivistystyössä on pohjimmiltaan kysymys ihmisen kasvusta ja hyvinvoinnista. Olisi sääli, jos edessä olisi jälleen toiminnan supistuminen, Pirjo Aunesluoma painottaa.

Myrskypilvi ja kultareunus

Mihin säästöt sattuvat eniten? Entä onko niissä mitään hyvää?

Eila Parviainen:

— Pahinta olisi irtisanomistilanne. Se syö kaikkien työmotivaatiota.

+ Hyvää on, että tiukka talous pakottaa opetustyön laadun määrätietoisempaan kehittämiseen. Kainuun alueella laatutyö jatkuu Osaava-hankkeen viitoittamalla tiellä ja muun muassa tiedotusyhteistyönä Opinraitti-palvelun kautta.

Tuula Vanhanen:

— Jos tunteja joudutaan leikkaamaan, se vaikuttaa kaikkeen toimintaan.

+ Kultareunusta on välillä hankala nähdä.

Pirjo Aunesluoma:

— Pahin skenaario on, jos yhteiskunnassa leviää käsitys, ettei kansalaisopistoja tarvita ensinkään.

+ On terveellistä, jos säästöjen seurauksena mietitään, miten jokin asia voitaisiin tehdä järkevämmin ja taloudellisemmin.

Vyönkiristäjä-sarjassa Sivistys selvittää, miten sivistystyön budjettileikkaukset tuntuvat kentällä. Tapaamme viikoittain kolme ammattilaista kaikista oppilaitosmuodoista.

Kuva: stock.xhng

Aiemmin Sivistyksessä:

Säästävä kansanopisto elää kädestä suuhun

Julkaistu: 17.2.2012 klo 7:00

Keskustele aiheesta »