Kansalaisuustesti on haaste syntyperäisellekin. Viidennes tanskalaisista reputtaisi kokeen, joka on kansalaisuuden edellytys.
Ugebrevet A4 -lehden teettämä tutkimus osoittaa, että etenkin nuorilla ja naisilla on vaikeuksia selvitä kansalaisuuskokeesta: 18-29-vuotiaista yli kolmannes reputtaisi sen. Naisista lähes 28 prosenttia ja miehistä 12 prosenttia saisi hylätyn.
Tanska omaksui kansalaisuustestit keväällä 2007. Kokeen läpäisy on kansalaisuuden edellytys. Testissä on 40 kysymystä, joilla mitataan historian, yhteiskunnan, kulttuurin ja maantieteen osaamista. Hyväksytyssä suorituksessa 80 prosenttia vastauksista on oltava oikein.
Tanskassa kansalaisuuskokeen tekee vuosittain noin 30 000 henkeä ja noin puolet läpäisee sen. Kesällä 2009 hylättiin peräti 58 prosenttia suorituksista.
Testit jakavat tanskalaisten mielipiteet. Etnisiä vähemmistöjä edustavan neuvoston puheenjohtaja Muhsin Türkyilmaz vastustaa niitä jyrkästi. Hän toivoo, että poliitikot ottavat tosissaan tutkimuksen tuloksen.
— Testissä ei ole mieltä, sillä siinä kysytään asioita, joilla ei ole merkitystä jokapäiväisessä elämässä kansalaisyhteiskunnassa. Kansalaisuudella on kuitenkin tärkeä psykologinen merkitys: se luo tuntee juurista.
Tutkimukseen osallistui 1 112 syntyperäistä 18–70-vuotiasta tanskalaista. He suorittivat tuoreimman, joulukuussa 2009 pidetyn kokeen.
Ennen testiä 66 prosenttia tutkimukseen osallistuneista piti kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemusta hyvänä kansalaisuuden perusteena, mutta testin jälkeen lähes puolet arvioi kysymykset epäolennaisiksi. Nelisenkymmentä prosenttia piti testiä liian vaikeana ja sanoi sen luovan turhia esteitä maahanmuuttajien integroitumiselle yhteiskuntaan.
Euroopassa kansalaisuuskokeita järjestetään ainakin Virossa, Latviassa, Britanniassa, Hollannissa ja Saksan joissakin osavaltiossa. Yhdysvalloissa testin tekee vuosittain satojatuhansia ihmisiä.
Kuva: Anders Hede / Visit Denmark
Lähde: NVL
Julkaistu: 3.2.2010 klo 12:00