Kansalaisopisto yhä kuntapalvelujen kärkeä

Kuntalaistutkimus osoitti, että tyytyväisimmät asukkaat luottavat kunnan päätöksentekoon, uskovat osallistumiseen ja samastuvat kotikuntaansa.

Kuntauudistus ei ole vienyt kansalaisopistoilta käyttäjien arvostusta. Asukkaat arvioivat opiston jälleen kirjaston ohella kuntapalvelujen parhaimmistoon.

Palvelujen aateliin luetaan lisäksi jätehuolto, äitiys- ja lastenneuvolat ja kierrätystoiminta. Liikunta-, urheilu- ja vapaa-aikapalvelut, esiopetus ja peruskoulun alaluokat saavat samoin hyvän palautteen.

Käyttäjä on tyytyväisin

Asukkaiden arviot käyvät ilmi Suomen Kuntaliiton kuntalaistutkimuksesta. Siihen osallistui 11 000 vastaajaa 40 kunnasta.

— Arviot palveluista vaihtelevat tyypillisesti sen mukaan onko vastaajalla omaa viimeaikaista kokemusta palvelusta vai arvioiko hän palvelua toisen käden tiedon tai mielikuvien mukaan. Käyttäjät ovat yleensä tyytyväisempiä kuin ne, joilla ei ole omaa kokemusta palvelun käytöstä, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kansalaisopiston palveluita käytti kolmannes vastaajista. Yli puolet heistä piti opistoaan hyvin hoidettuna ja kolme neljästä arvioi sen tärkeäksi.

Napinaa reuna-alueilla

Kansalaisopistokentällä on kannettu huolta, rapautuuko lähipalvelu, kun kuntia yhdistetään. Vuoteen 2008 verrattuna asukkaat eivät vielä nähneet eroa: 45 prosenttia vastaajista piti palvelua saavutettavana.

Yleinen trendi kuitenkin on, että kuntaliitokset nakertavat tyytyväisyyttä etenkin maaseutumaisissa sekä 50 001—100 000 asukkaan kuntaliitoskunnissa.

— Keskuksessa asuvat ovat yleensä tyytyväisempiä kuin reuna-alueilla, entisissä itsenäisissä kunnissa asuvat. Uhkana näyttää olevan, että kuntien väliset näkyvät erot muuttuvat liitosten seurauksena kuntien sisäisiksi ja näkymättömiksi, Pekola-Sjöblom sanoo.

Heikoimmiksi kuntalaiset arvioivat lapsiperheiden kotipalvelun, joukkoliikenteen, vanhusten laitoshoidon ja mielenterveyspalvelut. Huonoiten saavutettavissa olevien palvelujen listalla ovat lisäksi hammashoito ja terveyskeskuksen lääkärivastaanotto.

Tyytyväinen kuntalainen

• on työelämän ulkopuolella oleva, 70—79-vuotias, yksin asuva, yli 20 vuotta nykyisessä kunnassaan asunut eläkeläinen, ruotsinkielinen ja nainen.
• asuu 10 001—20 000 asukkaan taajaan asutussa kunnassa, jonka sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhteistoiminta-alueen kautta ja jonka talous on vakaalla pohjalla.

Kuntalaistutkimus toteutettiin Arttu-arviointitutkimusohjelmassa.

Teksti: Terhi Kouvo
Kuva: GoodMood Photo / Scandinavian StockPhoto

Aiemmin Sivistyksessä:

Selvitys: Kuntalaiset kiittävät opistojaan

Julkaistu: 2.5.2012 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »