Terveyskeskukset tarvitsevat lisää tukea terveyden edistämiseen, ja vapaalla sivistystyöllä siihen olisi osaamista. Toimialan uusi laki nostaa hyvinvoinnin edistämisen työn tavoitteisiin, mutta resursseja ei ole turvattu.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore tutkimus kertoo, että terveyskeskusten on hankala viedä valtakunnallisia kansanterveysohjelmia paikallisiin käytäntöihin.
- Vain harvojen kuntien terveyskeskuksissa väestön terveyden edistäminen on suunnitelmallisesti johdettua toimintaa asianmukaisine voimavaroineen, tutkimusprofessori Matti Rimpelän johdolla kootussa raportissa todetaan.
Raportin viesti on linjassa vapaan sivistystyön kehittämislinjausten kanssa. Lokakuun alussa eduskunnalle annetussa lakiehdotuksessa oppilaitokset velvoitetaan edistämään kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat sanovat erityiseksi haasteeksi kuntalaisten aktivoinnin valmistelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan terveyttä edistävää toimintaa. Siinä kansalaisopistoilla olisi annettavaa, sillä terveyskeskuslääkärit pitävät opistoja luotettavina kumppaneina:
- Heille on tärkeä kertoa, että kurssit pohjaavat tutkittuun tietoon ja valtakunnallisiin suosituksiin ja toteutetaan systemaattisesti. Se taas edellyttää valtakunnallista koordinointia, kommentoi Kansalaisopistojen liiton (KoL) suunnittelija Kati Kauravaara Sivistykselle kesäkuussa.
Terveys- ja sosiaalitoimi tekevätkin yhä aktiivisemmin yhteistyötä kansalaisopistojen kanssa. Ministeriöt ovat rahoittaneet kansalaisopistojen terveyden edistämishankkeita yli puolella miljoonalla eurolla, mutta jatkorahoitus on auki.
Kuva: Ewa Scibior / Scandinavian StockPhoto
Matti Rimpelä, Vesa Saaristo, Kirsi Wiss ja Timo Ståhl (toim.): Terveyden edistäminen terveyskeskuksissa 2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009.
Raportti: Kansalaisopiston terveystoimijuuteen on resursoitava
Julkaistu: 28.10.2009 klo 7:00