Kansalaisopistojen yhdistymisistä hataraa tietoa

Kansalaisopistokenttä on liikkeessä.

Kansalaisopistojen verkosto harvenee kymmenen prosentin vuosivauhdilla, mutta vain oppilaitoksissa tiedetään yhdistymishankkeista. Keskitettyä tietoa asiasta ole sen paremmin opistojen omassa liitossa kuin Kuntaliitossa tai ministeriössä.

Opistoverkko karsiutuu kuntien palvelu- ja rakenneuudistuksen (Paras) tahdissa ja vapaan sivistystyön kehittämisohjelman (KEHO) kannustamana: kuntia yhdistetään ja oppilaitoksia patistetaan yhteistyöhön.

Kuntaliitoksissa natisevista kansalaisopistoista on kuitenkin liikkeellä enemmän luuloa kuin tietoa. Kukaan ei pidä hankkeista lukua.

Tiedetään, että Koillismaalla valmistellaan kansanopiston, kansalaisopiston ja kesäyliopiston voimin Kuusamo-opistoa. Yhdistymishanke on vireillä myös Koillis-Savossa. Orivedellä taas on sinnikkäästi, ja toistaiseksi tuloksitta, ajettu kansalais- ja kansaopistoja yhteen.

Tiedosta työkalu muutosprosessiin

Kansalaisopistojen Liitosta (KoL) kerrotaan, että opistoja on nyt 204, eli 22 vähemmän kuin vuoden 2009 alussa.

Liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen sanoo, että kuntien virkamiehiltä tulleiden yhteydenottojen perusteella vireillä on kolmesta viiteen suunnitelmaa. Sen tarkempaa tietoa hänellä ei ole.

— Siitäkään en ole varma, ovatko hankkeet alkuvaiheen mietinnän jälkeen edenneet. Osa pelästyy sopimusneuvotteluja useamman kunnan kanssa jo alkumetreillä.

Nuottanen korostaa, että yhdistymishankkeet ovat monitahoisia ja vahvasti paikallisia kysymyksiä.

KoL ei ole velvoitettu pitämään hankkeista lukua eivätkä oppilaitokset ilmoittamaan niitä liittoon. Apua tiedosta silti olisi esimerkiksi muutosprosesseja tukevia koulutuksia suunniteltaessa, toiminnanjohtaja myöntää.

Resurssipula haittaa seurantaa

Paras-hanke on ollut käynnissä viisi vuotta. Yhdistymistahti kiihtynee yhä, sillä yhdistymisavustuksia maksetaan vuoteen 2013 asti.

Tutkija Johanna Selkee Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksiköstä sanoo, että liitosten vaikutuksia vapaan sivistystyön organisoitumiseen on vielä vaikea arvioida. Hän palauttaa epätietoisuuden meneillään olevista hankkeista resurssipulaan:

— Meillä on täällä 15 ihmisen yksikkö, jolla on kaikki mahdollinen lasten esiopetuksesta aikuiskoulutukseen liikuntaa, nuorisotyötä ja kulttuuripalveluja myöten. Valitan, tämä on priorisointikysymys, jossa itse ainakin näkisin, että kansalaisopistojen oma liitto olisi luonnollinen toimija.

OKM ohittaa kysymyksen

Opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) on meneillään vapaan sivistystyön tilasto- ja tietopohjahanke. Senkään ei tosin luvata korjaavan tilannetta.

— Emme ole tulkinneet yhdistämishankkeiden tai niihin liittyvien tietotarpeiden kuuluvan hankkeen toimialaan. Olemme keskittymässä tilastojen sisällön ja tiedonkeruun kehittämiseen, kertoo hanketta johtava opetusneuvos Reijo Aholainen ministeriöstä.

Kuva: Elena Elisseeva / Scandinavian StockPhoto

Aiemmin Sivistyksessä:

Työsarka kasvaa toisella asteella

Julkaistu: 21.6.2010 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »