Kansanopistoille lisää opintoseteleitä

Opintosetelien toinen jako kohdistuu peruskoulun päättäneisiin nuoriin.

Kansanopistojen opintoseteliavustukset nousevat tänä vuonna noin kolmanneksella viime vuoden tasosta. Toisessa jaossa 35 opistoa saa lisätukea peruskoulunsa päättäneiden nuorten koulutukseen.

Ensimmäisessä jaossa Opetushallitus (OPH) myönsi opintoseteleitä 68 kansanopistolle 1,335 miljoonan euron edestä. Toisen jaon avustukset ovat 433 000 euroa. Yhteissumma on siten 1,773 miljoonaa euroa.

Opintosetelit otettiin käyttöön vuonna 2007. Niitä on lisätty joka vuosi: ensimmäisen vuoden summa oli 756 000 euroa.

Setelit alentavat maksuja

Opintoseteleillä voidaan korvata aikuisopiskelusta perittäviä maksuja. Oppilaitokset voivat jättää veloittamatta tai alentaa maksuja kohderyhmiltä, joiden hakeutumista koulutukseen halutaan edistää.

Oppilaitos voi käyttää osan avustuksista kohderyhmien aktivoimisen ja hakevan toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin. Avutuksilla on myös mahdollista kattaa kohderyhmien vaatimia erityisiä opetusjärjestelyjä.

Kansanopistot tavoittelevat opintoseteliavustuksilla erityisesti työttömiä ja maahanmuuttajia. Samoin kohderyhmään kuuluvat alhaisen pohjakoulutuksen saaneet ja oppimisvaikeuksista kärsivät. Monissa opistoissa mukana on myös eläkeläisiä.

Erityishuomio nuorten paikkoihin

Vuoden 2010 toisen jaon avustukset kohdistetaan kokonaan peruskoulun päättäneisiin nuoriin. Näin helpotetaan ilman jatko-opiskelupaikkaa jääneiden pääsyä vapaan sivistystyön linjoille.

Samaan tarkoitukseen kansanopistoille myönnettiin syyslukukaudeksi lisää valtionosuuteen oikeuttavia opiskelijaviikkoja. Valtion lisätalousarvion määräraha riittää kaikkiaan 300 opiskelijapaikkaan, jotka on jaettu 37 opiston kesken. Yksi oppilaitos saa keskimäärin kahdeksan paikkaa.

Toisen jaon opintoseteliavustuksilla opistot voivat myös alentaa lisäpaikoille otettavien opiskelijoiden maksuja.

Avustuksia moititaan niukoiksi

Lähes kaikki kansanopistot ovat saaneet opintoseteliavustuksia. Niiden määrät vaihtelevat 10 000 eurosta 30 00 euroon. Erityisen haasteellisiin kohderyhmiin panostavat opistot ovat arvostelleet summia pieniksi.

Kymenlaakson Opisto käyttää opintoseteliavustuksia maahanmuuttajien koulutukseen. Se sai ensimmäisessä jaossa 22 000 euroa.

— Koska meillä on paljon ryhmiä maahanmuuttajakoulutuksessa, ei tuen merkitys ole niin iso kuin joillakin muilla. Mutta kyllä se on tärkeä, rehtori Olli Laurila sanoo.

Oriveden Opistossa taas opintoseteliavustukset käytetään lähinnä työttömien opintojen tukemiseen. Opiston yhteydessä toimiva Kansanvalistusseuran etäopisto käyttää seteleitä vankien opintoihin.

— Ensimmäisessä jaossa saimme 26 000 euroa, toisessa 10 300 euroa. Toisen jaon päätökset tulivat aika tavalla myöhään, kun päätöksen ja lukukauden alun väliin jää kaksi viikkoa, rehtori Hannu Patamaa arvostelee.

Kuva: Stephen Mcsweeny / Scandinavian StockPhoto

Julkaistu: 13.8.2010 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »