Kansanopistopainotus VSY:n tutkimusapurahoissa

Vapaan sivistystyön tutkimuksen potentiaali on nuorissa, uskoo apurahoja jakanut VSY.

HELSINKI. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö (VSY) jakoi 42 800 euroa toimialan tutkimukseen ja kehittämiseen. Tutkimusapurahoista puolet meni kansanopistoihin.

VSY sai tällä kertaa 24 apurahahakemusta. Se myönsi kahdeksan tutkija-apurahaa ja kolme kannustusrahaa alaa koskevan tutkimussuunnitelman laatimiseen.

Kenttäteoriasta oppimisorientaatioon

Tutkija-apurahoista neljä meni kansanopistokentälle. Oppilaitosmuotoa tutkitaan niin historian kuin filosofian ja verkko-oppimisen kulmista. Lahden kansanopistossa opettava Anna Halme esimerkiksi selvittää opiston merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa vuosina 1889—1939. Murikka-opiston rehtori Aki Ojakangas taas tarkastelee kansanopistotoiminnan muutosta ranskalaisfilosofi Pierre Bourdieun kenttäteoriaa vasten.

Kansalaisopistoihin tutkimusapurahoista osui kaksi. Järvilakeuden kansalaisopiston rehtori Leea Keto tutkii kansalaisopistoa maaseudun sosiaalisen pääoman kasvattajana. Tutkija Emilia Valkonen puolestaan kartoittaa markkinaperusteisuutta opistotoiminnassa.

Rehtori Ritva Javanainen Kymenlaakson kesäyliopistosta tutkii oppimisorientaatioita kokemuksen lähtökohdista.

Koko vapaata sivistystyötä palvelee koulutuspäällikkö Erkki Takatalon tutkimus toimivan työyhteisön edellytyksistä. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa työskentelevän Takatalon aikeena on tuottaa aiheesta käsikirja.

Kannustusapurahoilla puolestaan kehitetään kansalaisopiston tuntiopettajuutta, opintokeskusten toiminnan kohdentamista ja kansanopiston roolia.

Hakemuksissa tutut teemat

Apurahoista vastaavan VSOP-ohjelman suunnittelija Leena Saloheimo sanoo tämänkertaisen jaon mukailevan painotuksiltaan aiempia. Vapaan sivistystyön toimintaperusteet, yhteiskunnallinen tehtävä sekä oppiminen kiinnostavat vuodesta toiseen.

— Useimmat hakemukset tulevat kasvatusalalta, mutta aina joukossa on muiden alojen hankkeita, Saloheimo sanoo.

Rahoituksen apurahoihin myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). VSY arvioi hakemuksia omilla kriteereillään.

— Tutkimusalalla ei ole suurta merkitystä, kunhan tutkimus kohdistuu vapaaseen sivistystyöhön ja tuottaa alan ymmärrystä ja kehittämistä hyödyttävää tietoa, Saloheimo sanoo.

Lisäksi on katsottu tutkimuksen vaihetta, tasapuolisuutta eri sektoreiden kesken. VSY myös painottaa hankkeiden pitkäjänteisyyttä. Se tuottaa nyt satoa, sillä esitarkastuksessa tai loppusuoralla on tutkimusapurahalla tuettuja väitöskirjoja.

Nuoret mukaan tutkimukseen

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelmassa (KEHO) ajetaan alalle monialaista tutkimusohjelmaa, jonka suunnittelua VSY koordinoi.

Leena Saloheimo sanoo monialaisuuden kehittämisen vaativan määrätietoista verkostojen laajentamista ja nuorten tutkijoiden rekrytoimista. Nyt vapaata sivistystyötä tutkitaan pääasiassa opinnäytteissä, gradun tai parin vuositahdilla.

— Nuorissa graduntekijöissä voisi olla potentiaalia pitemmällä tähtäimellä alan tutkijaksi, jos tarjolla olisi työ- ja jatkotutkimusmahdollisuuksia, Saloheimo toteaa.

Näin VSY jakoi 42 800 euroa

Kansanopisto

Jari Sarja, Otavan opisto: Den nya teknologin i utvecklingen av det fria bildningsarbetets arbetssätt, tutkimusapuraha
Anna Halme, Lahden kansanopisto: Kansanopisto suomalaisessa yhteiskunnassa 1889—1939, tutkimusapuraha
Aki Ojakangas, Murikka-opisto: Kansanopistotoiminnan muutos Bourdieun kenttäteorian valossa, tutkimusapuraha
Minna Vähämäki, Otavan Opisto: Verkkodialogi ilmiöpohjaisessa oppimisprosessissa, tutkimusapuraha
Marja Myllymäki, Kaustisen evankelinen opisto: Kansanopisto kasvun paikkana, kannustusapuraha

Kansalaisopisto

Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto: Kansalaisopisto maaseudun sosiaalisen pääoman kasvattajana, tutkimusapuraha
Emilia Valkonen: Kansalaisopiston markkinaperustainen toimintatapa, tutkimusapuraha
Päivi Majoinen, Pieksämäen seutuopisto: Hyvä ja osaava kansalaisopiston tuntiopettaja, kannustusapuraha

Kesäyliopisto