Kansanopistot ajavat rahoituksen korotusta

Suomen Kansanopistoyhdistys ajaa perusrahoituksen tasokorotusta.

HELSINKI. Kansanopistot haluavat avata keskustelun perusrahoituksen tasokorotuksesta. Suomen Kansanopistoyhdistyksen tavoitteena on nostaa valtionosuus nykyisestä 57 prosentista 65 prosenttiin.

Ehdotettu korotus merkitsisi valtionavun nousemista samalle tasolle opintokeskusten ja urheiluopistojen kanssa.

Yhdistys näyttää vihreää valoa suunnitelmille luopua opistojen rakentamiseen saatavista perustamisavustuksista ja sisällyttää tuki yksikköhintoihin. Perustamisavustusten nykytasoa, yhteensä miljoona euroa vuodessa, pidetään riittämättömänä.

Puheenjohtaja Hannu Salvi esitteli yhdistyksen rahoituslinjauksia rehtorien kokouksessa tiistaina 16. helmikuuta.

Yksikköhinta jäi jälkeen

Kokouksessa käytiin pitkä keskustelu opistojen vapaan sivistystyön valtionosuuden yksikköhinnasta. Se lasketaan edellisvuosien toteutuneen toiminnan kustannusten pohjalta.

Rehtorit kyselivät toisiltaan, mikä selittää muita oppilaitosryhmiä alemman kustannuskehityksen. Käytäväpuheissa epäiltiin kustannusraporttien luotettavuutta.

Yhdeksi selitykseksi arvioitiin, että tutkintotavoitteiseen koulutukseen keskittyvät kansanopistot raportoivat vapaan sivistystyön kustannukset todellisia alempina. Sen mukaan kustannuksia vyörytetään ammattikoulutuksen puolelle.

Rehtori Timo Heinola Kuurojen kansanopistosta esitti selitystä tukevia numerotietoja. Vapaaseen sivistystyöhön keskittyvissä opistoissa vapaan sivistystyön opiskelijaviikon kustannukset ovat keskimäärin 350 euroa. Monialaisissa, myös erilaista tutkintokoulusta antavissa opistoissa ne jäävät 240 euroon.

— Numeroita ei pidä tulkita kuitenkaan liian suoraviivaisesti, Heinola varoitti. Hän edustaa kansansopistojen yhdistystä vapaan sivistystyön rahoitusuudistusta valmistelevassa työryhmässä.

Rakenneuudistuksia on vireillä

Opetusministeriön (OPM) aikuiskoulutusyksikön johtaja Marita Savola esitteli kokoukselle kansanopistojen rakenteellisen kehittämisen (Rake) tilannetta. Hän korosti opistojen aloitteiden merkitystä ja vakuutti, että ministeriö ei käytä pakkoa.

— Kentällä on liikehdintää, monia suunnitelmia on vireillä, opistoryhmittymiä on syntynyt. Yksi hanke koskee kansanopiston ja opintokeskuksen yhteistyötä.

Savola viittasi koulutuskentän yksikköjen karsintaan ja voimavarojen kokoamiseen peruskoulusta yliopistoihin. Hänen mukaansa Rakella turvataan vapaan sivistystyön toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

— Teillä pitää olla hyvä yhteinen selitys sille, että meillä olisi näiden isojen rakennejärjestelyjen oloissa, tämän suuren muutoksen keskellä, jatkossakin noin 90 kansanopistoa, Savola evästi rehtoreita.

OPM on pyytänyt kansanopistoilta lisäselvityksiä oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen kehittämisestä helmikuun loppuun mennessä. Omat suosituksensa Raken seuraavan vaiheen toimista OPM lupaa huhtikuun puoliväliin mennessä.

Kuva: Henrik Lehnerer / Scandinavia StockPhoto

Julkaistu: 17.2.2010 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »