Kansanopistot vaativat kepin sijasta porkkanaa

Ministeriö patistaa kansanopistoja lisäämään vapaan sivistystyön koulutusta ja leikkaa samalla kovalla kädellä rahoitusta. Nyt olisi tarjottava kehittämiseen tukea eikä vietävä sen edellytyksiä, opistoista muistutetaan.

Nyt opistoilta odotetaan vapaan sivistystyön koulutuksen lisäämistä ja yhteistyöverkostojen rakentamista. Ilman kehittämistäkin ne ovat ahtaalla, sillä budjettileikkuri vei opistoilta syksyllä 15 prosenttia vapaan sivistystyön suoritemääristä.

— Miten opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo motivoida minut ja kollegani uudelleen vapaan sivistystyön kehittämisen uralle? kysyi  Raudaskylän Kristillisen Opiston rehtori Jukka Hautala Helsingin Sanomien mielipideosastossa sunnuntaina 22. tammikuuta.

Hän puhui myös kollegojensa puolesta, siksi ankariksi kansanopistot kokevat opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) antamat raamit.

Kehittämisestä rangaistaan

Jukka Hautalan johtama ylivieskalainen herännäisopisto on viime vuosina lisännyt vapaan sivistystyön koulutusta — kuten OKM kehottaa. Työ on vaatinut investointeja ja rekrytointeja.

— Juuri siksi 15 prosentin leikkuri rankaisi opistoamme — kuten muitakin opistoja — erityisen ankarasti, hän toteaa Sivistykselle.

Raudaskylä kuuluu herännäisopistojen rinkiiin, joka kaavaili fuusiota. Hanke kuitenkin kaatui. Hautalan mukaan paikallinen, oppilaitosrajat ylittävä yhteistyö palvelee paremmin kuin valtakunnallinen yhteenliittymä.

Kansanopistotoiminnan ymmärrys kateissa

Ylläpitämislupia uusiessaan OKM antoi seitsemälle kansanopistolle kahden vuoden määräajan vapaan sivistystyön osuuden vahvistamiseen. Kehittämistehtävän sai muun muassa Kainuun Opisto.

— Meillä on metsää, joten selviämme jonkin aikaa, mutta pitkällä aikavälillä toiminnassa ei ole mitään järkeä, jos kulut ovat vuodesta toiseen tuloja suuremmat, rehtori Heikki Törmälehto kommentoi viime viikolla Ylen uutisille.

Jukka Hautalan mukaan OKM on ajanut määrätietoisesti virtaviivaisia kokonaisuuksia. Samalla ymmärrys kansanopistotoiminnasta on ohentunut ministeriössä.

— Kansanopistot edustavat pitkää länsimaisen humanismin perinnettä, jonka keskiössä ovat ihmiset ja heidän kypsymisensä, eivät niinkään ulkoisesti auditoitavat laatujärjestelmät. Painotus on yhteiskunnallisesti haluttu painaa syrjään tai sitä ei osata tai haluta nähdä tärkeänä.

Kuntauudistus voi nostaa opistot

Ideaali olisi, että kansanopistokoulutusta rahoitettaisiin kuten muutakin koulutusta. Nyt opistot joutuvat keräämään lähes puolet rahoistaan asiakkailta. Se on Jukka Hautalan mukaan huono kilpailuvaltti, kun koulutusta tarjotaan yllin kyllin ilmaiseksi.

— Kyllä tässä — ja varsinkin tässä tilanteessa — vastuu on kaikilla asianosaisilla. Monen opiston takana on taustayhteisö, jonka olisi syytä havahtua puolustamaan juuriaan, elävää kansalaisyhteiskuntaa.

Hautala uskoo, että kun kuntaverkosto harvenee harvenemistaan, kansanopistoilla on mahdollisuus nousta uuteen kukoistukseen.  Vaihtoehto on, että ne menettävät paikkansa kansalaisyhteiskunnan perustana.

Kuva: Helder Almeida / Scandinavian StockPhoto

Aiemmin Sivistyksessä:

OKM: Määräaikaisuus on kehittämistehtävä

Seitsemän kansanopistoa jatkaa määräaikaisluvalla

Julkaistu: 25.1.2012 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »