Kasvatustieteilijä tohtoroituu opettamaan

Kasvatustieteen tohtori selviää keskimäärin viidessä vuodessa väitösurakasta.

HELSINKI. Kasvatustieteilijä tarttuu väitöstutkimukseen pätevöityäkseen ammatillisesti ja väittelee keskimääräistä ripeämmässä tahdissa. Työkseen hän päätyy todennäköisemmin opettamaan kuin tutkimaan.

Väitöskirjan teko kasvattaa kasvatustieteilijän asiantuntijuutta ja tuo mukanaan mielekkäitä tehtäviä, osoittaa yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tuottama selvitys.

Se kertoo, että vuosina 2006 ja 2007 tohtoroituneista työelämässä on 92 prosenttia. Tutkimukseen vastasi 1 500 tohtoria.

Väitöskirja vahvistaa asiantuntijuutta

Kasvatustieteen tohtoreihin pätee se, mikä tohtoreihin yleensäkin, mutta erojakin keskivertoprofiilista on. Kun väitöskirjan tekijöiden yleisin motivaationlähde on kiinnostus tutkimukseen, kasvatustieteilijää innostaa halu kehittyä ammatillisesti.

— Se on ymmärrettävää, sillä ala valmistaa professioon, toteaa tutkimuksen koonnut tulevaisuudentutkija Juha Sainio.

Kasvatustieteilijän väitöskirja syntyy keskimääräistä nopeammin, noin viidessä vuodessa. Vain neljännes tohtoreista suorittaa tutkinnon neljän vuoden tavoiteajassa: opintojen keston mediaani on viisi vuotta ja yhdeksän kuukautta.

Töihin yliopistoon tai kunnalle

Vahvistuva trendi on yritykset tohtoreiden työllistäjänä, mutta kasvatustietelijöitä se ei koske. Yksityissektorille päätyy viidennes tohtoreista, kasvatustietelijöistä vain viisi prosenttia. Useimmiten kasvatustieteilijä on yliopiston tai kunnan leivissä.

Työtehtävätkin eroavat tieteenaloittain. Kun 40 prosenttia tohtoreista tutkii päätoimisesti, kasvatustieteilijöistä tutkimuksessa on 17 prosenttia. Opetustehtävissä on 15 prosenttia tohtoreista, kasvatustieteilijöistä 44 prosenttia.

Keskimäärin viidennes tuoreista tohtoreista — kasvatustieteilijöistä peräti puolet — työskentelee sellaisissa tehtävissä, joihin tutkintoa ei vaadita. Erityisesti kasvatustieteen alalta väitellyt nainen kokee kuitenkin pystyvänsä hyödyntämään oppimaansa jatkuvasti.

Niin yliopistossa kuin elinkeinoelämässä ja ministeriössä on yksimielisyys siitä, että pelkällä väitöskirjalla ei työelämään pätevöidy. Työllistymiselle keskeistä on — työmarkkinatilanteen lisäksi — kyky rakentaa verkostoja ja toimia itse asiantuntijaverkostoissa.

Tohtoriraportti kertoo, että

• kasvatustiede on naisvaltainen ala kuten myös esimerkiksi hammaslääketiede, terveystiede ja psykologia.
• tohtoroituneista kasvatustieteilijöistä vain 70 prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon samalta alalta, kun humanistiselta alalta väitelleistä 92 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto samalta alalta.
• kasvatustieteen tohtorit aloittavat muita useammin tohtoriopinnot vasta hieman myöhemmin ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen
• kasvatustieteilijöissä ja teknillistieteelliseltä alalta väittelijöissä on vähiten apurahatutkijoita.

Kuva: Scandinavian StockPhoto

Lisää aiheesta:

Juha Sainio: Asiantuntijana työmarkkinoille. Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta.

Julkaistu: 24.8.2010 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »