Tilaa RSS-syöte: Tilaa feed-syöte tästä

Kenttä: Omille tavoitteille painoa LAKE-rahoituksessa

Yhteisten tavoitteiden rinnalla on muistettava omat tavoitteet.

Yhteisten tavoitteiden rinnalla on muistettava omat tavoitteet.

HELSINKI. Elinikäinen oppiminen ja saavutettavuus sopivat vapaan sivistystyön toimijoiden mielestä laatu- ja kehittämisrahoituksen (LAKE) pohjaksi. Kun oppilaitosten perustehtävät ovat erilaisia, tavoiteseurannassa korostuvat oppilaitosmuotokohtaiset mittarit.

— Kelvollisia, mutta ei voi mitata, Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) pääsihteeri Eeva-Inkeri Sirelius tiivistää kentän näkemyksen vapaan sivistystyön yhteisistä tavoitteista. Ne ovat elinikäinen oppiminen ja saavutettavuus.

VSY kutsui tiistaina 4. toukokuuta alan toimijoita työpajaan Paasitorniin puhumaan tavoitteista, kriteereistä ja indikaattoreista, joihin opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) peilaa jakamiaan LAKE-avustuksia.

Vuoteen 2012 saakka vapaata sivistystyötä rahoitetaan laskennallisen perusrahoituksen lisäksi, LAKE- ja opintoseteliavustuksilla sekä ylimääräisillä avustuksilla. Sen jälkeen LAKE-raha on määrä sisällyttää laskennalliseen rahoitukseen.

Oppilaitos korostaa erityisyyttään

Oppilaitosten keskusjärjestöjen esityksistä muovattuja yhteisiä tavoitteita, elinikäistä oppimista ja saavutettavuutta, kauppaa moni muukin taho kuin vapaa sivistystyö.

— Tavoitteet eivät profiloi vapaata sivistystyötä mutta eivät ne myöskään voi olla poissa. Toimintaperiaatteiden erilaisuus voi olla esteenä tavoitteiden toteutumiselle, Suomen Setlementtiliiton kehittämispäällikkö Pirkko Ruuskanen-Parrukoski koostaa oman ryhmänsä kommentit työpajasta.

Yhteiset tavoitteet kyseenalaistaa sekin, että enemmänkin kuin yhtenäinen toimiala, vapaa sivistystyö on väljä, yhteiseltä arvopohjalta toimiva verkosto.

— Kyllä vapaan sivistystyön oppilaitokset mieluummin korostavat omaa erityisyyttään kuin toimialan yhteisyyttä, Eeva-Inkeri Sirelius sanoo.

Väljyys on seurannassa hyvästä

Oppilaitosten perustehtävät ja toimintamallit ovat erilaisia, mikä heijastuu tavoiteseurantaan. Kansalaisopistossa kysytään opiskelijalta, opintokeskuksessa opiskelijan edustamalta yhteisöltä.

— Tuotamme koulutusta yksilöille, jotka osallistuvat yhteisönsä edustajana. Siksi tavoitteiden saavuttamistakin on arvioitava yhteisössä, kulttuurisihteeri Inka Ukkola TJS Opintokeskuksesta sanoo.

Tavoitteiden seurannassa väljyys on vain hyvästä:

— Kriteerit ovat vaarallisia, sillä ne alkavat nopeasti ohjata resurssien jakoa ja sitä kautta toimintaa, Sivistysliitto Kansalaisfoorumin pääsihteeri ja VSY:n puheenjohtaja Aaro Harju muistuttaa.

Laatu tipahti LAKE-prosessissa yhteisistä tavoitteista. Työpajaan osallistuneilla on kuitenkin yksimielisyys laadun, rahan ja kehittämisen kolmiyhteydestä. Lähtökohtana on oppilaitoksen oma perustehtävä.

LAKE luo  laatua

  • "Pienillä resursseilla toimivalla, erikoisryhmiin, kuten vammaisiin ja liikuntarajoitteisiin, keskittyvällä oppilaitoksella ei ole mahdollisuuksia synergiaan. LAKE-avustuksia tarvitaan olemassa olevan laadun ylläpitämiseen."

Maria Wendell, markkinointipäällikkö, Solvallan urheiluopisto

  • "Maahanmuuttajakoulutus on saatava kuntien hartioilta erillisrahoituksen piiriin. Siihen ei LAKE-rahoitus sovi."

Kaisa Väyrynen, johtava rehtori, Vantaan aikuisopisto

  • "Laatu syntyy jatkuvasta kehittämisestä. LAKE-rahoitus antaa tilaa tehdä pitkäjänteistä kehittämistä."

Jyrki Ijäs, pääsihteeri, Suomen Kansanopistoyhdistys

  • "Jos ei ole rahaa kehittää, ei ole laatuakaan. Nyt tarvittaisiin kiva, inhimillinen ja ilmainen laatujärjestelmä. Voisiko VSY tehdä sellaisen?"

Mika Nirvi, pääsihteeri, Suomen Kesäyliopistot

Kuva: Laurent Renault / Scandinavian StockPhoto

Julkaistu: 5.5.2010 klo 12:00

DeliciousDelicious Facebook Kerro kaverille kirjekuoriKerro kaverille

Keskustele aiheesta »