Keskiajan naisen päähine koottiin käytettyjen korvaläppien ja olkatoppausten päälle silkistä ja koristeltiin kultanauhalla ja helmillä. Huntu kiinnittyy päähineeseen.
LEMPÄÄLÄ. Lempäälä-opiston tekstiilityön suunnittelijaopettaja Anne Sallinen kokosi keskiajan pukutietouden kansiin, opiskelijoiden, kollegojen iloksi. Kirja tuo menneisyyden ekologisen ja esteettisen pukeutumiskulttuurin tähän päivään.
Kesän alussa Sallinen samoili Turkissa Kappadokian alueella Anatolian maakunnassa. Hän kiersi luolakyliä, joita on kaivettu tulivuorenpurkauksessa syntyneeseen laavakiveen. Kylissä on kirkkonsa, joista yhdessä matkailija koki sykähdyttävän elämyksen:
— Kallioon hakattujen kappeleiden seinillä on upeasti säilyneitä maalauksia. Siellä sitten näin oman keskiajan pukuni, hän kuvaa.
Leiskuvan punaisesta puuvillasametista ommeltu asu on mukana kirjassa, johon tekstiilityön suunnittelijaopettaja on koonnut keskiaikaista pukukulttuuria koskevan tietoutensa.
Tietopaketti on vankka, mutta helposti avautuva ja selkein kuvin ryyditetty. Lukija saa tarkat neuvot puvun tekoon, ja kaavatkin tilauksesta. Kirjan sivuilla poseeraavat Lempäälä-opiston opiskelijat, sillä puvut on tehty Anne Sallisen pitämillä kursseilla.
— Kursseja on pidetty vuodesta 2005, ja pukuja on syntynyt yli 50, hän laskeskelee.
Pukukirja syntyi Sallisen innostuksesta keskiaikaan. Se on Lempäälässä vahvasti läsnä jo 1500-luvun alusta periytyvän kirkonkin vuoksi.
— En silti oikeastaan ajatellut asiaa ensisijaisesti Lempäälän vaan laajemmin keskiajan kautta. Välillä tuli tosin mieleen, että tuskinpa ne nyt näin hienoja vaatteita Lempäälässä käyttivät, tietokirjailija tunnustaa.
Anne Sallisen mielestä keskiajan pukeutuminen vastaa monin tavoin oman aikamme arvoihin. Se on ekologista, aitoja materiaaleja ja kierrätystä arvostavaa. Asuun voi upottaa vanhat liinavaatteet, langanpätkät, nauhanpäät ja laukkujen soljet.
Kirjantekijä tuo puvun keskiajalta teknologian aikaan. Kirjovalla ompelukoneella saa aikaan koristeraitoja viittaan tai vaikkapa monogrammin asuun kuuluvaan pussukkaan.
— Tärkeintä on, että puku miellyttää omaa silmää. Siitä vain kokeilemaan.
Anne Sallinen sanoo oman asiantuntijuutensa vahvistuneen kirjaa tehdessä:
— Tietopohja lisääntyi hirveästi, kun joutui lukemaan monenlaista ja ottamaan selvää. Se on tuonut varmuutta omaan opetustyöhön.
Tietämystään aiheesta hän on hyödyntänyt muun muassa kansainvälisessä, Grundtvig-ohjelmassa toteutetussa kädentaitojen työpajassa. Se kokosi viime toukokuussa tusinan verran käsityön ystäviä Lempäälä-opistolle.
Kuva: Lempäälä-opisto
Anne Sallinen: Kiehtova keskiaika. Pukuhistorian tulkintaa Lempäälän malliin. Lempäälän kunta 2010.
Julkaistu: 3.8.2010 klo 7:00