KESU korostaa rakenneohjelman jatkamista

KESUlla haetaan vahvaa rakennetta.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) vuosille 2011—2016 lupaa jatkoa vapaan sivistystyön rakenteelliselle kehittämiselle. Suunnitelmassa korostetaan myös vapaan sivistystyön vastuuta muutoin koulutuksen ulkopuolelle jäävien ryhmien opiskelusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) KESU-luonnos valmistui viime viikon lopulla. OKM pyytää luonnoksesta lausuntoja noin 200 taholta marraskuun 20. päivään mennessä. Valtioneuvoston käsittelyyn suunnitelma tulee joulukuussa.

Joka neljäs vuosi hyväksyttävä suunnitelma toimii hallitusohjelman toimenpanosuunnitelmana koulutuksen ja tutkimuksen asioissa. Lähes kuusikymmensivuisessa asiakirjassa käsitellään vapaan sivistystyön asioita puolen sivun verran.

Lisää yhteiskunnallista koulutusta

Suunnitelman alun lähtökohdat-luvussa vapaa sivistystyö tuodaan esille laadukkaiden sivistyspalvelujen tuottajana. Sivistystyön omassa alaluvussa toiminnan tarkoitusta kuvataan lyhyesti niin yksilöiden, yhteisöjen kuin koko yhteiskunnan kannalta.

Vahvimmin painotetaan toiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia. Uuden lain tekstiä seuraten esitetään, että tarkoituksena on edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Täältä pohjalta suunnitelmassa on kaksi koulutusohjelmien sisältöjä koskevaa linjausta. Ensiksi yhteiskunnallisen koulutuksen osuutta halutaan lisätä, mikä sisältyy myös hallitusohjelman tavoitteisin. Toiseksi luvataan edistää vapaan sivistystyön mahdollisuuksia vastata muutoin koulutuksen ulkopuolelle jäävien tarpeisiin.

Kohti tiiviimpää oppilaitosverkkoa

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelmasta (KEHO) suunnitelmassa nostetaan esille rakenteellinen kehittäminen (RAKE). Siinä sanotaan, että RAKEssa on keskitytty alkuvaiheessa kansanopistoihin ja tuettu niiden hankkeita valtionavustuksin. Pienten kansanopistojen analyysi- ja tukihanke mainitaan erikseen.

Suunnitelman mukaan oppilaitosverkoston kehittämistä on tarpeen jatkaa. RAKE-ohjelma halutaan toteuttaa jatkossakin vuorovaikutteisesti yhdessä oppilaitosten ylläpitäjien kanssa. Tavoitteena on nykyistä tiiviimpi, palvelutarjonnaltaan monipuolinen ja alueellisesti kattava oppilaitosverkko.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämisluvat on tarkoitus muuttaa uudistettujen säännösten mukaisiksi vuoteen 2013 mennessä. Työ on käynnissä kansanopistojen osalta.

Osallistumisaste vahvaan nousuun

Suunnitelman keskeisiä tavoitteita on nostaa aikuiskoulutuksen osallistumisastetta. Tavoitteena on, että 27 prosenttia 25—64-vuotiaista on osallistunut vuonna 2016 tiedusteluhetkeä edeltäneiden neljän viikon aikana koulutukseen. Vuonna 2010 osallistumisprosentti oli 23.

Tavoitetta kuvataan edelleen niin, että vähintään 60 prosenttia 18—64-vuotiaista on ollut koulutuksessa edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Vastaava osuus oli viime vuonna 52 prosenttia. Mikään osa aikuisväestöstä ei saisi jäädä pysyvästi koulutuksen ulkopuolelle.

Hallitusohjelmassa mainitusta aikuiskoulutustilijärjestelmästä luvataan tehdä selvitys ensi vuoden loppuun mennessä. Henkilökohtaisten koulutustilien käytöllä olisi merkitystä ensi sijassa lyhytkestoisen ja osa-aikaisen opiskelun kannalta.

Koulutustilien käyttö vaatii koulutukseen suunnattujen julkisten resurssien kanavoimista kansalaisten kautta. Tukemalla yksilöiden kysyntää voidaan kannustaa aliedustettuja ryhmiä hankkimaan niille parhaiten sopivaa koulutusta. Oppilaitokset saadaan järjestelmän avulla kouluttamaan nykyistä enemmän tutkintoa vailla olevia aikuisia, KESU linjaa.

Kuva: Alexey Romanov / Scandinavian StockPhoto

Aiemmin Sivistyksessä:

Yhteiskunnallisen opetuksen haaste

Opistot: Hallitus tarjoaa vanhaa lääkettä

Hallitus lisäisi yhteiskuntaoppia

Julkaistu: 19.9.2011 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »