Kiiminkijoen opisto on kulttuurin tehotuottaja

Haukiputaan lukion kuvataiteen lukiodiplomityöt ovat esillä Teatterikuopan näyttelytilassa.

HAUKIPUDAS. Valtion kulttuurieuro on kutistunut 75 sentiksi, kun se otetaan käyttöön Kiiminkijoen opistossa. Rehtori Kerttu Vilmunen arvioi silti kymmenen vuotta toimineen järjestelyn koituvan paitsi kunnan myös opiston eduksi.

Yksityinen Kiiminkijoen opisto tuottaa Haukiputaan ja Kiimingin kansalaisopisto-, taiteen perusopetus- ja kulttuuripalvelut. Kuntien ja opiston välinen sopimus on ollut voimassa vuoden 2000 alusta.

Sopimuksen mukaan kunnat maksavat saamastaan kulttuurin valtionosuudesta 75 prosenttia opistolle kulttuuripalvelujen tuottamiseen. Opisto on palkannut kulttuurintuottajan, mutta myös opiston muu henkilökunta osallistuu työhön.

Synergiaedut kantavat

Ja tulosta saadaan: Opiston omien teatteri- ja tanssiesitysten lisäksi järjestetään vierailuesityksiä ja konsertteja. Lähes 300-paikkaisella Teatterikuopalla on kiinteät kontaktit Kajaanin kaupunginteatteriin ja jyväskyläläiseen Teatterikoneeseen. Paikallisia kumppaneita ovat seurakunnat ja yhdistykset.

— Kunnan kulttuuripalvelujen tuottaminen on luontevaa, tuottavathan opistot muutenkin suuren osan maaseutukuntien kulttuuritarjonnasta, rehtori arvioi.

Synergiaetua saadaan erityisesti talousasioiden hoidossa, tiedottamisessa ja erilaisissa aputoiminnoissa.

— Kulttuurituottajan yhteistyö taideaineiden opettajien kanssa on hyödyksi kaikille. Tosin kaikki eivät miellä sitä, että kulttuurituottaja ei ole sama kuin entinen kulttuurisihteeri, joka täysipäiväisesti hoiti yhden kunnan kulttuuritoimintoja, Vilmunen kuvaa.

Henkilöstön oma into tärkeä

Kulttuuripalvelut hoituvat, mutta rahasammoksi niistä ei ole.

— Rahoitus nousee vuosittain vain asukasmäärän nousun verran, mutta palkka- ja tuotantokustannukset nousevat huomattavasti nopeammin, Vilmunen huomauttaa.

Rehtori neuvookin kulttuurituotantoa suunnittelevia opistoja selvittämään ensin rahoituskuviot, kunnan odotukset ja oman henkilöstön voimavarat.

— Yleisöä vetävien tilaisuuksien kustannuksetkin ovat suuria. Lisätöitä tulee opiston koko väelle. Mutta jos opistossa on joku, jolla on aikaa, jaksamista ja halua tehdä tätä oman työn ohella, toiminta on todella edullista kunnalle.

Kuva: Anni Haverinen

Lisää aiheesta:

Kainuun Aalto ravistelee rakenteita

Julkaistu: 22.2.2010 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »