Kotoutuminen vaatii vahvat raamit

Ylläpitämisluvissa ei ohjeisteta kotouttamisesta.

Vaikka uudistettu kotoutumislaki laajensi kotoutumistoimien kohderyhmää, vapaassa sivistystyössä sen kehittämistä haittaa toimintakentän rajattomuus. Käsitteissä ja käytänteissä on selkiyttämisen varaa, sanoo kotoutumisen asiantuntija.

Uudistettu kotoutumislaki on saanut vapaan sivistystyön oppilaitokset vaatimaan lisää resursseja kotouttamiseen. Varsinainen ongelma on kuitenkin toisaalla, sanoo kotoutumisen kysymysten parissa työtä niin kansanopistossa kuin sisäasiainministeriössä tehnyt Paula Kuusipalo.

— Samaan aikaan monet oppilaitokset  kisaavat kiivaasti opiskelijoista. Jos jossakin on koulutustarve maahanmuuttajille ja jossain  ylimääräistä kapasiteettia, on ehkä enemmänkin kyse resurssien uudelleen suuntaamisesta ja kohdentamisesta kuin niiden lisäämistarpeesta, hän toteaa.

Pirkanmaan ELY-keskuksessa maahanmuuttoasiantuntijana työskentelevä Kuusipalo näkee kotoutumiskoulutuksen kehittämisessä vieläkin isomman haasteen. Kun kotoutumiskoulutusta ei ole sidottu oppilaitoksen ylläpitämislupiin, tilanne on villi.

— Jonkinlainen sertifiointi tai lupamenettely olisi tarpeen, jotta kotoutumiskoulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen motivoisi koulutuksen järjestäjiä valtakunnallisesti, hän ruotii.

Järjestelmä on monimutkainen

Paula Kuusipalo luki läpi raportin, jonka Opetushallitus (OPH) tilasi Kansalaisopistojen liitolta (KoL) vapaasta sivistystyöstä maahanmuuttajien kotouttajana. Selvitys vahvistaa hänen mielestään sen, että aikuiskoulutusjärjestelmä on monimutkainen ja sen käsitteet hankalia niin koulutuksen järjestäjälle kuin asiakkaalle.

— Maahanmuuttajataustaiselle opiskelijalle järjestelmän moniulotteisuus näyttäytyy erilaisina viranomaismenettelyinä, päätöksinä ja ohjauskäytäntöinä, Kuusipalo arvioi.

Jo omaehtoisen koulutuksen käsite on hämmentävä. Perinnäisesti se tarkoittaa koulutusta, johon opiskelija hakeutuu omasta tahdostaan ja jonka hän itse maksaa. Kotoutumislaissa ja työvoimapalvelulaissa se viittaa opiskelijalle maksettavaan tukeen.

— Maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua voidaan tukea myös siten, että opiskelija osallistuu kansalaisjärjestön toimintaan tai vapaaehtoistoimintaan, jos tavoitteena ja sisältönä on suomen tai ruotsin kielen oppiminen ja toiminta täyttää kotoutumislain ja työttömyysturvalain säätämät ehdot.

Kotiäidit ja eläkeläiset mukaan

Kotoutumiskoulutus toteutetaan pääasiassa työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Opetusneuvos Leena Nissilä onkin huolissaan, tavoittaako se ne, jotka eivät ole työvoimapoliittisen kotouttamisen piirissä. Paula Kuusipalo jakaa huolen.

— Lasten, nuorten, kotona lapsia hoitavien vanhempien, eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumista edistävät toimet kuuluvat muun kuin työvoimapoliittisen rahoituksen piiriin. Tässä on vapaalla sivistystyöllä paljon tehtäväkenttää.

Lain mukaan kotoutumista edistetään osana peruspalveluja.

— Siksi raportissa ilahduttavatkin monen oppilaitoksen huomiot siitä, että vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat hyviä kohtaamispaikkoja ja että maahanmuuttajat ovat tervetulleita osallistumaan kaikkeen koulutukseen.  Toiveen toteutumiseksi tulisi tiedotusta, viestintää, uusia rekrytointikäytäntöjä ja toimintatapoja kehittää kohdeyleisöä kuunnellen, Paula Kuusipalo sanoo.

Kuva: Pertti Viitaniemi

Aiemmin Sivistyksessä:

OPH: Kotoutumiskoulutukseen lisää työelämätaitoja

Julkaistu: 8.12.2011 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »