Kansainvälisissä koulutushankkeissa kannattaa kartoittaa maaperää vapaan sivistystyön koulutusviennille, sanoo asiantuntija Timo Juntunen. Ilman tehokasta verkottumista ulkomaisista markkinoista on turha edes haaveilla.
Nokialandia ponnistelee maailmalle koulutusosaamisellaan, Pisa-tulosten luomalla maineella. Opetusministeriössä on valmisteilla koulutusviennin kansallinen strategia, jonka valtioneuvosto käsittelee alkuvuodesta 2010.
Vapaan sivistystyön kokemukset koulutusviennistä ovat yksittäisiä: Aurinkorannikolla toimii esimerkiksi Sofia-opisto ja Kansanvalistusseura on myynyt Liettuaan teoksensa käännösoikeudet.
Sen sijaan toimiala on aktiivinen Euroopan-laajuisissa hankkeissa, joissa vaihdetaan osaamista. Koulutusviennin edellytyksiä tutkineen Timo Juntusen mielestä ne sopivat maaperän tutkimiseen.
- Liiketoimintaa hankkeet eivät ole, mutta ne ovat hyvä tapa luoda verkostoja ja tutustua paikallisiin koulutusviranomaisiin. Koulutusosaaminen on siitä poikkeuksellinen vientituote, että se vaatii kohdemaan viranomaisten hyväksynnän, Uniservices Oy:n toimitusjohtajana työskentelevä Juntunen sanoo.
Vienti lähtee tuotteistamisesta. Miten sitten tuotteistaa vapaan sivistystyön osaaminen? Toimiala on vaikuttava, sillä on vahvat perinteet ja kysyntää kotimaassa. Imago vain on harmaa.
- Ensin on tiedettävä, mitä viedään. Sitten on kerättävä yhteen samaa tuotetta tarjoavat organisaatiot, sillä viennissä tarvitaan kriittistä massaa, Timo Juntunen sanoo.
Hän muistuttaa, että koulutusvienti on muutakin kuin opettajien vientiä tai opiskelijoiden tuontia. Suomelle vahvoja vientituotteita ovat koulutusjärjestelmien kehittäminen, opettajankoulutus, kielikoulutus ja opetuksen teknologiat.
Jos hanke ottaa vauhtia, Suomi voi tulevaisuudessa olla samanlainen koulutusviennin suurvalta kuin Uusi-Seelanti, missä koulutus on viidenneksi suurin vientiala. Siihen on vaadittu kahden vuoskymmenen työ hallituksen, koulutusorganisaatioiden ja yritysten kesken.
Kuva: Galina Barskaya / Scandinavian StockPhoto
Julkaistu: 1.12.2009 klo 12:00
"uulkomaisista markkinoista on turha edes haaveilla."
Miksi niistä pitäisi haaveilla?