Kansalaisopistoon on päästävä omin jaloin. Lähipalvelu on Kuntaliitosta yhä tärkeämpi, kun väki ikääntyy.
Vapaata sivistystyötä on kehitettävä paikallisista tarpeista käsin, laajalla sivistysnäkemyksellä, kommentoi Kuntaliitto Vapaan sivistystyön kehittämisohjelmaa (KEHO). Liiton lausunto opetusministeriön ohjelman loppuraportista on kielteisempi kuin järjestöjen kannanotot.
Kuntaliitossa koetaan, että se ei saanut vaikuttaa tarpeeksi kehittämisohjelmaan. Sen intresseissä ovat erityisesti kansalaisopistot, ovathan ne valtaosin kuntien ylläpitämiä. Samoin kesäyliopistoilla on kuntarahoitusta.
Liitolla oli edustaja ohjelmaa kommentoineessa Vapaan sivistystyön yhteistyöryhmässä, mutta ei johtaja Marita Savolan valmisteluryhmässä.
Kuntaliitto korostaa paikallisia sivistystarpeita ja vapautta valtion ohjauksesta. Vapaa sivistystyö tulisi jatkossakin määrittää väljemmin kuin vain koulutukseksi, minkä voimassa oleva, vuoden 1998 laki vapaasta sivistystyöstä sallii.
- Emme halua lakiin muutoksia, sillä se palvelee nykymuodossaan hyvin. Kansalaisopistoja on jatkossakin kehitettävä lähipalveluna. Erityisen tärkeää se on, kun väki taajamissa ikääntyy, sanoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriasioiden johtaja Anneli Kangasvieri.
Sivistystarpeiden määrittäminen paikallisesti takaa, että kunnat ovat valmiita rahoittamaan toimintaa. Kuntaliitto haluaa, että kunnat saavat itse päättää, miten valtion rahat kohdennetaan.
Johtaja Kangasvieri muistuttaa, että taantuma on väärä hetki säästää vapaassa sivistystyössä.
- Olemme erityisen huolissamme siitä, onnistuuko kansalaisopistojen säilyttää toimipisteensä, jotta verkko jatkossakin on kattava. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat osassa maata ainoita aikuiskoulutuksen tarjoajia.
Kuntaliitto torjuu työryhmän ehdottaman laatu- ja kehittämisrahoituksen ja kansalaisopistojen yhteen yksikköhintaan pohjaavan perusrahoituksen. Se kuitenkin tukee suoritetuntien korottamista vastaamaan toteutunutta tuntimäärää
Kuntaliitto tyrmää niin KEHO-ryhmän ehdotukset rakenteellisesta kehittämisestä kuin yhteistyövelvoitteesta.
- Kuntien organisaatioita on jo muutettu Paras-hankkeen yhteydessä kuntaliitoksissa, kun on perustettu seutu- ja alueopistoja, Kangasvieri muistuttaa. Lain velvoittama yhteistyö ei takaa nykyistä parempaa tarjontaa tai laatua, mutta oppilaitos- ja instituutiorajat ylittävä toiminta voi sen tehdä, Anneli Kangasvieri sanoo.
Kuntaliitto antaa tukensa oppilaitosverkoston yhteistyön kehittämiselle, kuten lukion ja kansalaisopiston yhteiselle opetukselle. Näin paikataan palvelujen saatavuutta ja hyödynnetään opettajavoimia.
Kuva: KKI-ohjelma / Studio Juha Sorri
Julkaistu: 30.4.2009 klo 12:00