Kymppiluokka avittaa jatko-opintoihin

Eve Halonen, Henna Leinonen ja Tiia Mäkkylä hakivat eväitä jatkoon Karkun evankelisen opiston kympiltä.

Kymppiluokka auttaa nuorta selkiyttämään suunnitelmiaan jatko-opinnoista. Niin oppilaat kuin opettajat ja viranomaiset arvioivat, että perusopetuksen lisäopetus on vahva tuki syrjäytymisuhkaa vastaan.

Suomen Kansanopistoyhdistys selvitti viime toukokuussa kymppiluokkia koskevia mielipiteitä. Näyttää, että perusopetuksen lisäopetuksen parhaita puolia ovat mahdollisuudet kasvaa ihmisenä, opetella itsenäistä elämää ja kohentaa yleissivistystä.

Kansanopistojen apua tarvitaan

Kunnat järjestävät perusopetuksen lisäopetusta selvästi vähemmän kuin 10—15 vuotta sitten. Yleissivistävän kympin rinnalla on näet muitakin nivelvaiheen vaihtoehtoja, kuten ammattikympit ja nuorten työpajat.

Kansanopistokymppien opiskelijamäärä on pysynyt melko vakaana. Niiden jääminen yhteishaun ulkopuolelle tosin vaikuttaa jonkin verran opiskelijamääriin.

Kymppiluokkia on 30 opistossa. Niiden osuus koko lisäopetuksesta on 30 prosentin luokkaa.

Tavallisin syy siihen, että kunnassa ei ole kymppiluokkaa, on kysynnän puute. Useissa kunnissa luokan perustamiseen tarvittaisiin ulkopuolista apua, esimerkiksi kansanopistolta.

Arvosanoja ja sosiaalisia taitoja

Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista kansanopistojen kymppiluokkalaisista oli tyytyväisiä valintaansa. Päätös käydä luokka sai kouluarvosanan 8,2.

Nuoret kiittelevät mahdollisuutta korottaa arvosanoja. He myös toivat esiin sosiaalisten taitojen karttumisen.

Opettajat ja opinto-ohjaajat korostavat kymppiluokan merkitystä jatko-opinnoille. Ennen kymppiä vain 58 prosentilla oli suunnitelmia opintojen jatkon varalle, sen jälkeen peräti 90 prosentilla.

Kannustava mutta rauhaton

Nuoret kuvaavat kymppiluokkia sanoilla kannustava, mahdollistava ja kasvattava. Negatiivissa kuvailuissa korostuvat rauhattomuus ja se mielikuva, että kympillä on oppilaita, jotka eivät muualle pääse.

Kolme neljästä vastaajasta tuntee kymppiluokan yhtenä lisäopetuksen vaihtoehtona vähintäänkin hyvin. Kuitenkin opintoja ohjaavat ammattilaiset tarjoavat kymppiä hyvin harvoin ensisijaiseksi vaihtoehdoksi.

Kyselyn toteutti Suomen Kansanopistoyhdistyksen toimesta ja Innolink Research Oy. Vastaajia oli 302. Kohderyhmästä kolmannes oli kymppiluokkalaisia, viidennes kuntien edustajia ja lähes puolet opettajia, opinto-ohjaajia, työvoimatoimistojen edustajia ja nuoriso-ohjaajia.

Kuva: Erja Taura-Jokinen

Aiemmin Sivistyksessä:

Onko kansanopisto sittenkin näkymätön

Tutkija: Kansanopisto on näkymätön oljenkorsi

Julkaistu: 10.8.2010 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »