KAUHAVA. Kun Puolustusvoimien lakkautusten ilmoitettiin koskevan myös Kauhavan Lentosotakoulua, kauhavalaiset polkaisivat pystyyn päätöstä vastustavan kansanliikkeen. Kansalaisaktiivisuudelle ikävistä uutisista voikin seurata hyvää.
Parves on paree lentää, julistaa Kauhavan kaupungin slogan. Kaupungin strategia puolestaan on nimetty Kantaviksi siiviksi. Ei jää epäselväksi, kuinka tärkeä asia vuonna 1929 perustettu Lentosotakoulu on paikkakuntalaisille.
— Tästä meidän keittiön ikkunasta näkyy neljä taloa, joissa jompikumpi on Lentosotakoululla töissä, sanoo kauhavalainen Annukka Haapa-aho.
Lentosotakoulu työllistää myös hänen miehensä. Perhe muutti 12 vuotta sitten Kauhavalle juuri tämän työn perässä ja rakensi sinne talonkin. 10-vuotias Veeti ei osaa kuvitella elämää ilman lentomelua.
— Monella perheellä on vastaava tilanne. Taloja ei täällä saa välttämättä kaupaksi, vaikka ei saisikaan enää läheltä töitä, Haapa-aho miettii.
Lakkautusuutisten kanssa samaan aikaan Kauhavalla alkoivat Artturi Järviluoman Pohjalaisia -näytelmän harjoitukset. Projekti on kansalaisopiston ja nuorisoseuran yhteinen. Näytelmä on määrä esittää kesäkuussa Helsingin Savoy-teatterissa, kun maakunnat esittäytyvät pääkaupungissa.
— Teemat ovat kuin suoraan tämänhetkisestä tilanteesta! 1800-luvulle sijoittuvassa näytelmässä paikkakuntalaiset vastustavat virkavaltaa ja haluavat vaikuttaa itse omiin asioihinsa, toteaa Järvilakeuden kansalaisopiston rehtori Leea Keto.
Metaforinen näytelmä ei kuitenkaan riitä kauhavalaisille vastaiskuksi. Lakkautusuutisten selvittyä he polkaisivat pystyyn Pro Lentosotakoulu -liikkeen. Se kerää perusteita Lentosotakoulun sulkemista vastaan ja järjestää mielenosoituksia. Vastustamme Kauhavan lentosotakoulun sulkemista -sivu on kerännyt Facebookissa jo yli 1 600 tykkääjää.
— Vaikka asia on ikävä, olen iloinen siitä, että tällainen uhka yhdistää kaupunkilaisia, sanoo Leea Keto.
Nykyinen Kauhava muodostui vuonna 2009, kun Kauhava, Ylihärmä, Alahärmä ja Kortesjärvi liittyivät Kauhavan kaupungiksi. Liitoksessa oli haasteensa, joten kaikkia kaupunkilaisia yhdistävä tilanne tulee tarpeeseen.
— Lentosotakoulun puolella ihmiset voivat olla yli vanhojen kunta- ja puoluerajojen, Keto iloitsee.
Saman ilmiön on huomannut Annukka Haapa-aho. Kyläyhdistyksen ja vanhempainjaoston jäsenenä hän on havainnut, että ihmiset eivät enää sitoudu yhteiseen toimintaan entiseen tapaan.
— Näköjään aktiivisuutta kuitenkin löytyy, kun asia on tarpeeksi vakava, hän miettii.
Leea Keto toteaa, että kansalaisopiston tehtävä on tässäkin tilanteessa toimia paikkakunnalla keskustelupaikkana. Näin se toteuttaa yhteiskunnallisen opetuksen tavoitettaan.
— Tämä ei välttämättä tarkoita erityisiä tilaisuuksia, vaan harrastusten kautta voimme tarjota ihmisille kohtaamispaikan, hän pohtii.
Pohjalaisia-näytelmässä on mukana ihmisiä ympäri kaupunkia. Kun teemakin vielä sopii päivänpolttavaan kysymykseen, harjoitukset ovat tärkeä foorumi keskustelulle.
— Olen nyt tuntosarvet pystyssä ja seuraan, mitä muuta ihmiset tässä tilanteessa opistolta haluavat. Mielenosoituksiakin menen katsomaan, Keto lupaa.
Paikkakunnalla on kannettu huolta vapaaehtoisen maanpuolustustahdon heikkenemisestä lakkautuksen myötä. Leea Keto toteaa, että siinäkin asiassa opisto voi tehdä yhteistyötä, jos asiakkaat niin toivovat.
— Täällä on kuitenkin viimeiseen asti taistelutahtoa ja toive, että päätös vielä perutaan, hän tietää.
Kuva: Laura Pörsti
Humakin lakkautukset kiristävät kansanopistoja
Salon kansalaisopisto lupaa tukea irtisanottuja
Dialogi sopii mille tahansa kurssille
Kansalaiskasvatuksen tarve mietityttää Lapissa
Julkaistu: 24.2.2012 klo 12:00