Latvia lanseeraa opintosetelin

Anete Maleja (vas.) Latvian aikuiskoulutusliitosta opasti Linba-hankkeen osallistujia Riian keskustassa.

RIIKA. Latvian talouskriisi synnyttää uusia avauksia aikuiskoulutuspolitiikassa. Kansalaisille näkyvin muutos on opintoseteli, jota tarjotaan Suomen-mallista poiketen ei vähiten osallistuville vaan työttömyysuhan alaisille.

Latvian työttömyys on parissa vuodessa noussut 22 prosenttiin ja bruttokansantuote  laskenut yli 20 prosenttia. Maan lainoittajia ovat Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Maailmanpankki, ja talouden vakauttamissuunnitelmat vaikuttavat aikuiskoulutukseen asti.

Koulutuksen uudet avaukset lisäävät suuntautumista työmarkkinoihin.

— Painopiste on voimakkaasti siirtynyt opetusministeriöltä työvoimahallinnolle, sanoo opetusministeriön elinikäisen oppimisen osaston päällikkö Dmitrijs Kulšs.

Työttömyysuhan alaiset ensin

Uusiin avauksiin kuuluu opintoseteli, joka lanseerattiin noin vuosi sitten. Seteli on tarkoitettu ensisijaisesti työssä käyville työttömyysuhan alaisille ja itsensä työllistäville.

— Se ehkäisee ennalta. Tavoitteena on käyttää lama-aikaa  osaamisen päivittämiseen ja kilpailukyvyn lisäämiseen, Kulšs kuvaa.

Järjestelmässä on nyt mukana viitisenkymmentä koulutuksen tarjoajaa. Koulutettavia oli ensimmäisen puolen vuoden aikana reilut kolme tuhatta. Seteliä ovat hyödyntäneet erityisesti lyhennettyä työpäivää tekevät.

Opintosetelin käyttäjäryhmää aiotaan laajentaa. Myös vapaan sivistystyön opinnot (non-formal adult education) tulevat mahdollisiksi, mikäli ne tähtäävät perustaitojen (basic competences, European Qualifications Framework) parantamiseen. Opintoseteli kattaa jatkossa vain osan kustannuksista niin että kymmenesosa  jää opiskelijan itse maksettavaksi.

Vauhtia koulutusmarkkinoille

Opintoseteli on Kulšsin mukaan paitsi suosittu, myös herättänyt julkista keskustelua. Opintoseteli sallii  koulutusohjelmaan osallistuvan valita itse koulutuksentarjoajan. Julkinen rahoitus suunnataan näin opiskelijoiden kautta eikä suoraan oppilaitoksille.

— Valinnanvapaus synnyttää kilpailua ja sen toivotaan parantavan opiskelijan saaman opetuksen laatua, Kulšs kuvaa.

Seurauksena on myös, että koulutuksen järjestämistä siirtyy valtion instituuteilta yksityiselle sektorille.

Balttilais-suomalainen LINBA-hanke analysoi neljän maan aikuiskoulutuspolitiikkaa ja aikuiskoulutukseen osallistumista. Hanke kokoontui vastikään Riiassa.

Kuva: Sirkku Määttä

Lisää aiheesta:

Opintoseteleihin lisäystä Suomessa

Toimittaja kiinnostui aikuiskoulutuksen taustoista

Julkaistu: 14.6.2010 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »