Leikkausten uhat kirkastuivat rahoittajalle

Sivistyksen yhteiskunnan rakentaminen ei saa kaatua budjettileikkauksiin, muistuttavat sivistysjärjestöt rahoittajaa.

HELSINKI. Sivistysjärjestöt vahvistavat yhteistä viestiään rahoittajan suuntaan, jotta toimialan edellytyksiä ei kaadeta rajuilla budjettileikkauksilla. Valtiovarainvaliokunta antoi henkisen tukensa opintosetelien rahoituksen turvaamiselle.

Vapaan sivistystyön valtionosuuksiin osoitettua määrärahaa ei tule kehyskaudella leikata. Sen sijaan valtionosuuksien määrää on vahvistettava niin, että oppilaitokset pystyvät toteuttamaan koskevan lain ja hallitusohjelman tavoitteita.

Asiantunteva vastaanotto

Näin esittää Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö (VSY) lausunnossaan valtiovarainvaliokunnalle. Sivistysjärjestöt veivät perjantaina 11. marraskuuta valiokunnan sivistys- ja tiedejaostoon viestinsä ensi vuoden budjetista.

— Vastaanotto oli asiantunteva. Vaikka kokeneet kansanedustajat eivät vielä raota verhoa eväiden antamiseksi, kuulluksi tuleminen antaa uskoa siihen, että asia on esillä eikä vain pöydällä, puheenjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski kertoo.

VSY on viestinyt selvästi rahoittajalle, että talousarvioon sisältyvät sivistystyön 11,5 miljoonan euron leikkaukset uhkaavat niin opetustarjontaae kuin alan työpaikkoja. Vain veikkausvoittovaroista rahoitettavat liikunnan koulutuskeskukset säästyivät budjetin kuritukselta.

Jos opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan suurimmat leikkaukset toteutetaan, VSY arvioi kansalaisopistojen menettävän yli 100 000 tuntia, kansanopistojen 26 000 opintoviikkoa ja opintokeskusten ja kesäyliopistojen 5 000 tuntia.

Opintosetelit kiinnostivat

VSY esittää harkinnanvaraisiin avustuksiin 2,5 miljoonan euron korostusta ensi vuodelle — kun valtio olisi viemässä summasta yli kaksi miljoonaa euroa. Avustuksista rahoitetaan opintoseteleitä ja KEHOn toimeenpanoa.

Kansanedustajat nostivat Ruuskanen-Parrukosken mukaan opintosetelit hyvänä esimerkkinä tavasta rahoittaa opintoja. Oppilaitokset ovat tavoittaneet niiden avulla esimerkiksi maahanmuuttajia, työttömiä ja ikääntyneitä, jotka hallitusohjelmassakin nimetään keskeisiksi kohderyhmiksi.

— Oltiin myös kiinnostuneita siitä, missä ollaan menossa vapaan sivistystyön kehittämisohjelman (KEHO) toimeenpanossa, erityisesti rakenteellisesta (RAKE) näkökulmasta katsottuna, puheenjohtaja referoi keskustelua.

Ensin on korjattava perusrahoitus

Sivistysjärjestöjen akuutein tavoite on kuitenkin perusrahoituksen korjaaminen.

— Jo nyt se kaipaisi selkeää korjausliikettä ylöspäin. Valtionosuudet ovat 57 prosenttia ja 65 prosenttia, ja koulutusmaailmassa ne ovat suorastaan luokattomia, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski sanoo.

Samaan aikaan järjestöt kehittävät yhteistyönsä rakenteita selvitysmies Aaro Harjun laatiman esityksen pohjalta. Edunvalvonnan vahvistamiseen tähtäävä hanke saa osan voimastaan sivistysjärjestöihin kohdennetusta 16 prosentin avustusleikkauksesta.

— KEHO vaatii toimeliaisuutta myös sivistysjärjestöiltä. Puhti on pois, jos työväkeä joudutaan irtisanomaan tai lomauttamaan koulutuskokonaisuuden kannalta kuitenkin varsin vaatimattomilla säästöillä, yhteisjärjestön puheenjohtaja perustelee.

Talousarviot vertailussa

Kuva: Ilka-Erika Szasz-Fabian / Scandinavian StockPhoto

Julkaistu: 14.11.2011 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »