Lukutaidottoman opettaja kaipaa lisäkoulutusta

Aram Bsas, Chuayram Maija Sommai, Amie Gomis ja Rooble Salaado opiskelevat suomen lukutaitoa Helsingin aikuisopistossa.

HELSINKI. Vapaan sivistystyön kyky vastata maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen vaihtelee suuresti. Lisäkoulutusta kaipaavat erityisesti alan tuntiopettajat.

Lukutaidottomien maahanmuuttajien määrä kasvaa lähivuosina merkittävästi, kun perheitä yhdistetään. Vuosikymmeniä kestäneet sodat ovat tuhonneet koulutusjärjestelmiä, ja monella esimerkiksi Somaliasta tai Afganistanista tulevalla on hyvin lyhyt tai ei mitään koulutustaustaa.

Koulujakaan käynyt thaimaalainen, arabi tai kiinalainen ei välttämättä osaa lukea tai kirjoittaa latinalaisia kirjaimia ja joutuu Suomessa aloittamaan aakkosista. Puhutaankin primaari- tai sekundaarilukutaidottomista.

Pedagogin erityistaidot tarpeen

Luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset saavat Suomessa 200 päivän peruskoulutuksen. Sen jälkeen kotouttamissuunnitelmaan sisältyy 40 opintoviikkoa suomen tai ruotsin opintoja.

Opettajalta koulutus vaatii erityistä pedagogista osaamista. Opetuksen on oltava funktionaalista ja käytännönläheistä.

— Opettajien täydennyskoulutusmahdollisuudet vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Moni kouluttaja on tuntiopettaja, ja lisäkouluttautuminen ja kehittäminen jää omalla ajalle ja vastuulle, suunnittelija Sirkku Ikonen Kansalaisopistojen liitosta (KoL) pahoittelee.

ELY-keskuksen ostaman koulutuksen lisäksi useat kansalaisopistot tarjoavat koulutusta osana tavallista opetusta.

— Ongelmaksi tulee silloin, että lukutaidottomien ryhmäkoot ovat pieniä ja tuntimäärät suuria, joten opetus vie paljon resursseja, Ikonen huomauttaa.

Arjessa selviytyminen tavoitteena

Helsingin Aikuisopistossa on meneillään kaksi Uudenmaan ELY-keskuksen ostamaa 200 työpäivän alkuopetuskurssia.

Kielten suunnittelijaopettaja Sirpa Rönkkö myöntää, että osa opiskelijoista ei saavuta tavoiteltua luku- ja kirjoitustaidon perusteiden tasoa.

— Mutta hekin voivat oppia sanastoa, puhumaan ja ymmärtämään puhuttua kieltä, numeroita, kirjoittamaan nimensä ja osoitteensa ja parantaa arkielämässä selviytymistä, Rönkkö muistuttaa.

Aikuisopisto tarjoaa kursseja myös kansalaisopiston puolella. Ne ovat työvoimapoliittisiin koulutuksiin verrattuna lyhyitä.

— Tuntimääriä ei voi kasvattaa, koska nämä kurssit ovat opiskelijoille maksullisia. Opintosetelit voivat auttaa jonkin verran, mutta eivät nekään kata koko kurssimaksua.