Maistereiden työllisyys liki yhtä heikkoa kuin lamavuosina

Maisteritutkinnon suorittaneiden työllisyys lähentelee samaa tasoa kuin lamavuosina, vaikka nykyisen hallituksen aikana on syntynyt liki 90 000 uutta työpaikkaa. Vaarana on, että ensi vuodelle ennustettu talouden hiipuminen kääntää akateemisten työttömien ja epätarkoituksenmukaisiin tehtäviin työllistyvien määrän kohti synkempiä lukemia.

Pahanenteinen trendi käy ilmi Akavan teetättämissä selvityksissä.

Akavan puheenjohtajan Risto Piekan mukaan viranomaisten tulisi kuunnella herkemmin viestejä ja alentaa aloituspaikkojen määrää niillä aloilla, joissa on korkea työttömyys ja joissa koulutus ja työtehtävät vastaavat huonosti toisiaan. Selkeimmin tällaisia ovat tradenomikoulutus ja tekninen koulutus.

– Korkeakoulujen rahoituksen kriteerinä tulisi olla se, miten hyvin sieltä valmistuneet työllistyvät. Nyt ammattikorkeakoulut saavat rahoituksen aloituspaikkojen määrän mukaan ja yliopistot tutkintojen määrän mukaan, Piekka sanoi.

Tekniikan koulutuspaikat tulisi Akavan mukaan jopa puolittaa:
– Teknisten alojen korkeakouluopiskelijoita on enemmän kuin lukion pitkän matematiikan opiskelijoita. Kuitenkin pitkää matematiikkaa tarvitaan monilla muillakin aloilla kuin tekniikassa, esimerkiksi lääketieteessä. Jotain on siis pahasti vinossa. Ensimmäinen opiskeluvuosi kuluukin nyt monilla pitkän matematiikan taitojen, siis lukion oppimäärien, jälkikäteishankintaan.

Työn laatututkimus kuuluisi valtiovallalle

Risto Piekka kummeksui sitä, että ammattijärjestö joutuu tekemään sellaista perustutkimusta, joka tulisi kuulua koulutus- ja työllisyysasioista vastaaville opetus- ja työvoimaministeriölle.

–Tällaisen perustutkimuksen tulisi olla virkavallan normaali työkalu. Mutta sitä kiinnostavat vain määrät, Piekka paheksui. Kun nyt runsas puolet ikäluokista koulutetaan korkeakoulutasoisesti ja virallinen tavoite on runsas 70 prosenttia ikäluokasta, tavoite on Akavan näkökulmasta reippaasti ylimitoitettu.

Piekka vaatii korkeakoulujen perusrahoitukseen tuntuvaa korjausta, jolla korjattaisiin opettajien ja opiskelijamäärien kasvanut epäsuhde Kun johtavissa kansainvälisissä yliopistoissa yhtä opettajaa kohti on noin kymmenen opiskelijaa, Suomen yliopistoissa opiskelijamäärä on jo kasvanut perusrahoituksen niukkuuden vuoksi 20:een.

– Koko suomalainen koulutusketju tulee asettaa kokonaistarkasteluun ja mielestäni se on saatava heti seuraavan hallituksen ohjelmaan, puheenjohtaja Piekka tiivisti.


Lue akateemisten työllistymistä koskevasta tutkimuksesta:
Kasvatustieteilijät koulutustaan vastaavissa töissä

Julkaistu: 16.11.2006 klo 14:51