Mielenterveyskuntoutujien klubitalot vahvistavat opintotoimintaansa

Mielenterveyskuntoutuja tarvitsee opinnoilleen vahvan tukiverkoston, jossa vapaa sivistystyö voi olla mukana.

Matala kynnys ja turvallinen ympäristö ovat tärkeitä mielenterveyskuntoutujan opinpolulla. Ympäri maata toimivat kuntoutujien vertaisyhteisöt, klubitalot, vahvistavat opintotoimintaansa — mieluusti yhdessä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa.

Imatran Klubitalolla porisee torstaiaamupäivisin espanja. Intoa on niin ryhmällä kuin sen ohjaajalla:

— Kun opetan espanjaa, pääsen itsekin kosketuksiin kielen ja kulttuurin kanssa, Maire-Solveig Susi kertoo.

Hän teki työuransa erityisopettajana, "ärriä korjaten". Suhde kieleen syntyi, kun Susi eläkkeelle jäätyään muutti Espanjaan. Masennus toi hänet kuitenkin neljän vuoden jälkeen takaisin Suomeen ja paikalliselle klubitalolle, josta muodostui arjen kiinnekohtaa. Sitten Susi huomasi opettavansa espanjaa.

— Aikuisten opettaminen on nostanut esiin uusia pedagogin puolia, kuten luottamuksen opiskeljoiden omiin tavoitteisiin, hän sanoo.

Klubitalo on oppiva vertaisyhteisö

Imatran Klubitalo ja Suomen 20 muuta klubitaloa ovat vertaistoimintaan pohjaavia kuntoutumispaikkoja. Klubitalotoiminta tuli meille Yhdysvalloista Ruotsin kautta. Vuonna 1995 Tampereella avattiin maan ensimmäinen klubitalo, Näsinkulma.

Kahden vuoden ajan klubitalot ovat vahvistaneet toimintaansa oppimisyhteisönä. Tukea antoi Grundtvig-rahoitteinen ELECT-hanke, jossa oli mukana seitsemän maata. Sitä koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Mielenterveysongelmat ovat tutkimusten mukaan yleisimpiä syitä opintojen keskeytymiseen. Tiedetään myös, että opiskelu edistää kuntoutumista ja voimaannuttaa. ELECT-hankkeen tuottama käsikirja antaa neuvoja siihen, miten tukea mielenterveyskuntoutujan opiskelua.

— Monella mielenterveyskuntoutujalla on huonot kokemukset opiskelusta, vaikkapa kansalaisopiston suuressa kieliryhmässä, johtaja Ulla Lehtinen jyväskyläläisestä Suvimäen Klubitalosta kertoo.

Onnistuneeseen oppimiskokemukseen tarvitaan matala kynnys ja turvallinen oppimisympäristö. Klubitalossa ne toteutuvat.

— Opintotoiminta on kuitenkin liiankin klubitalokeskeistä ja sitä olisi hyvä avata oppilaitoksiin. Ne ovat meille yhteistyökumppaneista etäisimpiä.

Yhteistyöllä varmistettaisiin, että opiskelija saa riittävän tuen. Suvimäen Klubitalolla on yhteistyöoppilaitoksissa nimetyt yhdyshenkilöt, ja opiskelija saa henkilökohtaisen opintosuunnitelman.

Internaattimuoto tukee opinpolkua

Lohjalla toimivan Kanneljärven Opiston lehtori Marika Idman on oitis valmis yhteistyöhön klubitalojen kanssa.

— Kansanopiston internaattimuoto ja siihen kuuluva moniammatillinen tuki ovat avuksi mielenterveyskuntoutujan tukemisessa. On iso apu, kun tukihenkilö ja talonmies ovat paikalla kellon ympäri.

Yhteisöpedagogiksi opiskellut Idman opettaa seikkailu- ja ryhmäohjaajien linjalla ryhmää, joka on heterogeeninen niin ikäjakaumaltaan kuin opiskelijoiden taustalta. Mukana on mielenterveyskuntoutujia.

— Koulutukseen kuuluva oleskelu luonnossa on heille tärkeää. Metsän keskellä niin opettaja kuin opiskelijakin pääsevät irti tutuista rooleistaan, Idman kuvaa.

Yhtä tärkeää kuin sisältöjen opettaminen on mielenterveyskuntoutujan opiskelutaitojen ja itseluottamuksen tukeminen — ja opiston jälkeisen elämän pohjustaminen. Siihen saa tukea kansanopiston kirjastossa järjestettävästä vapaamuotoisesta opintoneuvonnasta.

Mielenterveyskuntoutujan opiskelun tukeminen oli aiheena seminaarissa, joka pidettiin torstaina 15. huhtikuuta Helsingissä. Sen järjestivät yhdessä Suomen Fountain House -Klubitalojen verkostoyhdistys, THL ja CIMO.

Kuva: liv friis-larsen / Scandinavian StockPhoto

Lisää aiheesta:

Elect-projekti 2007—2009, työryhmä 3: Käsikirja mielenterveyskuntoutujien opiskelun tukemiseen. Helsinki 2010.

Julkaistu: 19.4.2010 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »