HELSINKI. Museot ja kansalaisopistot voisivat nykyistä aktiivisemmin hyödyntää toistensa resursseja, ehdottavat museoammattilaiset. Seniorit ja maahanmuuttajat ovat museokasvatuksen kasvavia kohderyhmiä.
Yhä useammassa museossa tarjonnan suunnittelevat museokasvatuksen ammattilaiset, museolehtorit.
- He tuottavat opetuspalveluja kaikille ja kaikenikäisille. Aikuisväestölle ja perheille tarjotaan entistä enemmän ohjelmaa, sanoo Suomen museoliiton museoasiainsihteeri Marja-Liisa Pohjanvirta.
Pohjanvirta toivottaa vapaan sivistystyön tervetulleeksi kehittämään aikuisten museokasvatusta yhdessä museoiden kanssa. Perinnäisesti näin on toteutettu muun muassa näyttelyitä ja luentosarjoja.
- Kun kaikilla on pula kaikesta, kaikenlainen yhteistyö on tervetullutta. Haluamme aktivoida aikuisia näyttelykierrosten lisäksi aktiiviseen toimintaan, Pohjanvirta sanoo.
Liian usein aikuinen on museossa nimittäin vieläkin katsoja eikä tekijä. Hän kiertää näyttelyn, ostaa postikorttinsa ja menee kotiin unohtamaan näkemänsä ja kokemansa.
- Kun vapaa-aika lisääntyy ja ikääntyvien joukko kasvaa, yhä useampi pääsee mukaan museotoimintaan. Myös maahanmuuttajat ovat uusi kohderyhmä, museoasiansihteeri Pohjanvirta sanoo.
Aktiivisesta senioritoiminnasta hän mainitsee Porin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon. Salon ja Vantaan taidemuseot taas ovat vireitä maahanmuuttajien kotouttamisessa.
Jos museoiden ja vapaan sivistystyön yhteistyö saa vauhtia, tulevaisuudessa kansalaisopiston ohjelmasta saattaa hyvinkin löytää "Kokkaa autonomian ajan päivälliset" tai "Kierrätä pulavuosien tyyliin".
Kuva: Työväenmuseo Werstas
Eithne Nightingale: Dancing Around the Collections: Developing Individuals and Audiences. Chapter 6. Teoksessa Caroline Lang, John Reeve, ja Vicky Woollard (toim.): The Responsive Museum. Working with Audiences in the Twenty-First Century. Aldershot 2006.
Julkaistu: 15.6.2009 klo 7:00