Nutukka-koulutus ei saa jatkoa

Sisäasiainministeriö sanoo nuorten turvapaikanhakijoiden virran tyrehtyneen.

Nuorten turvapaikanhakijoiden koulutukselle kansanopistoissa ei ole tänä vuonna luvassa jatkoa. Maahanmuuttovirastossa kuitenkin arvostetaan Nutukka-hanketta ja toivotaan, että sen kokemuksia käytetään jatkossa hyväksi.

Sisäasiainministeriö lopetti vuodenvaihteessa alaikäisten turvapaikanhakijoiden koulutuksen kymmenessä kansanopistossa. Opistot olisivat halunneet jatkaa Nutukka-hanketta.

Malli on käyttökelpoinen

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksiköstä todetaan, että koulutuksen ostojen loppumisen takana on alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen.

— Heitä tulee ilman huoltajaa huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna. Majoituksen ja vastaanoton näkökulmasta ryhmäkoti- ja tukiasuntopaikat riittävät, emmekä tarvitse lisäpaikkoja. Kansanopistoprojektihan tuli osaksi apuun majoitustarkoituksessa, johtaja Jorma Kuuluvainen sanoo.

Kuuluvaisen mukaan koulutusta tulee tarkastella erillään vastaanoton järjestämisestä. Nutukan hyväksi havaittua koulutusmallia ei kannata heittää hukkaan. Sitä tulee käyttää ainakin oleskeluluvan saaneiden nuorten yhtenä kotouttamisen keinona ja polkuna.

— Myös turvapaikanhakijoiden kohdalla mallin hyödyntämistä tulee selvittää. Internaattiopiskelu kansanopistoissa ei tässä tilanteessa tule kysymykseen. Ei ole tarkoituksenmukaista pitää vastaanottoyksikköjen paikkoja laajamittaisesti tyhjillään, Kuuluvainen sanoo.

Opistoilta tukea Suorannalle

Professori Juha Suorannan toiminta karkotuspäätöksen saaneen afgaanipojan piilottamisessa tuli julkisuuteen tammikuun lopussa. Lakia uhmanneen kasvatustieteilijän ansiosta Ashraf Sahil on nyt ammattiopinnoissa.

Nutukka-opistoissa Suorannan toimia on kiitelty. Se on samalla kirvoittanut kriittistä keskustelua tutkimuksen ja vapaan sivistystyön vastuusta pakolaisongelman ratkaisemisessa.

Huomio kansansivistyksen keinoihin

Tietokirjailija Seppo Niemelä sanoo, että jokainen elämä on tärkeä, mutta on syytä tunnistaa ongelman mittasuhteet. Maailmassa on noin miljardi nuorta, jotka ovat ilman työtä, tulevaisuutta ja toivoa.

— Hyvin harva heistä löytää uuden elämän muuttamalla kehittyneisiin maihin. Tutkija käyttäisi aikansa paremmin kehittämällä tapoja, joilla kansansivistys voisi tukea näiden miljardin nuoren kykyä auttaa itseään ja kehittää demokratiaa korjaamaan alikehittyneisyyden taustalla olevat rakenteelliset ja asenteelliset syyt, Niemelä toteaa.

Kuva: Mikael damkier / Scandinavian StockPhoto

Aiemmin Sivistyksessä:

Kansanopistojen Nutukka-koulutus pulassa

Julkaistu: 9.2.2010 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »