Oikeus rukoushetkiin hiertää kansanopistossa

Muslimien päivään kuuluu viisi rukoushetkeä.

Muslimien oikeus rukoushetkiin opiskelupäivän aikana puhuttaa Kymenlaaksossa. Maahanmuuttajia kouluttava Kymenlaakson Opisto noudattaa vuokranantajansa sääntöjä, jotka kieltävät uskonnon harjoittamisen opetustiloissa, mutta kaikki eivät hyväksy rukouskieltoa.

Kansanopiston käyttämissä tiloissa ei ole saanut rukoilla sen jälkeen, kun vuokraisäntä Kotkan Opisto päätti viime marraskuussa olevansa uskonnon suhteen neutraali.

— Kun käytävillä oli rukousmattoja, niin muiden ryhmien opiskelijat eivät uskaltaneet ohittaa rukoilijoita ja mennä omiin luokkiinsa, rehtori Mika Kempas taustoittaa opistonsa ratkaisua.

Aikajärjestelyillä joustoa

Alkuviikosta tilanne kriisiytyi Kouvolassa, kun tammikuussa aloittaneen kurssin opiskelijoista muutama kieltäytyi noudattamasta rukouskieltoa. Kymenlaakson Opiston rehtori Olli Laurila kertoo opiston tulleen opiskelijoitaan vastaan asiassa.

— Olemme pyrkineet aikajärjestelyillä siihen, että muslimit pääsevät tärkeimpänä rukouspäivänään perjantaina ajoissa kotiin rukoilemaan. Päivää on lyhennetty yhdellä oppitunnilla.

Perjantaita lukuun ottamatta maahanmuuttajan opiskelupäivän pituus on viidestä kuuteen tuntiin. Siihen ajanjaksoon sijoittuu yksi rukoushetki.

Työelämän etiketti pohjana

Olli Rauhalan mukaan syksyn opiskelijat hyväksyivät rukouskiellon, kun asiasta keskusteltiin. Inkeroisissa ja Kouvolassa kansanopiston opetukseen osallistui nelisenkymmentä muslimia.

— Järjestämme maahanmuuttajien omaehtoista koulutusta, joka rinnastetaan työvoimapoliittiseen koulutukseen.  Se rinnastuu työssäoloon ja siinä noudatetaan työelämän sääntöjä, jotka eivät valitettavasti jousta rukoushetkien pitämiseen, Laurila perustelee.

Hän kertoo selittäneensä opiskelijoille, että rukoileminen on vastoin työnantajan etikettiä. Sitä rikkova joutuu jatkamaan opintojaan kotona tai etsimään toisen kurssin. Käytännössä se on hankalaa, sillä seuraavat maahanmuuttajakurssit alkavat elokuussa.

Uskontojen kirjo on laaja

Kumpikin rehtori sanoo ymmärtävänsä, että uskonto on muslimiyhteisöä koossa pitävä asia.

— Maahanmuuttajakoulutuksessa on kuitenkin monien uskontojen edustajia, kuten kristittyjä, hinduja ja muslimeja. Heidänkin tarpeensa on otettava huomioon, Olli Laurila muistuttaa.

Opetushallitus ei toistaiseksi ole ohjeistanut oppilaitoksia rukoilukäytänteistä. Mika Kempas arvelee, että kun koko suomalainen yhteiskunta on maahanmuuttajien integroimisessa uuden edessä, linjoja tarvitaan. Hän palauttaa keskustelun oppilaitoksen tilojen tarkoitukseen.

— Opetustilat ovat opetustiloja, joissa voimme toteuttaa perustehtäväämme, opetuksen järjestämistä. Emme pidä uskontoa ovien ulkopuolella, uskonnon harjoittamisen kyllä.

Kymenlaakson Opiston rukoushetkistä syntyneen kriisin nosti esiin ensimmäisenä Yle Kymenlaakson uutisissaan keskiviikkona 25. tammikuuta.

Leikkaukset uhka maahanmuuttajakoulutukselle

Kymenlaakson Opiston rehtori Olli Laurilan mielestä kansanopistojen valtti maahanmuuttajakoulutuksessa on kodinomaisuus ja opiskelijan saama tuki. Hän on kuolissaan 15 prosentin leikkauksista, joilla opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) kurittaa kansanopistoja.

Maahanmuuttajilla ei ole mahdollisuutta maksaa minkäänlaista omarahoitusosuutta, Laurila muistuttaa.

— Ainoa tapa on kasvattaa ryhmäkokoa, jos tätä työtä haluaa tehdä. Jo nyt liian moni jää maahanmuuttajakoulutuksen ulkopuolelle.

Kymenlaakson Opisto järjestää maahanmuuttajakoulutusta Inkeroisissa, Kotkassa ja Kouvolassa. Sen opetuksessa on niitä, jotka eivät ole läpäisseet muiden suomen kielen opetuksen järjestämien kurssien tasokokeita.

OKM lupasi vapaalle sivistystyölle kaksi miljoonaa euroa yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Osansa siitä saavat maahanmuuttajakoulutusta järjestävät kansanopistot.

Kuva: Kuva: Vojtech Vlk / Scandinavian StockPhoto

Julkaistu: 27.1.2012 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »