OPH jakoi laatu- ja kehittämisavustukset

Oppilaitoksilta vaadittiin kehittämisohjelma. Kaikista kansalais- ja kansanopistojen avustuksista ei vielä ole päätöksiä.

Kansalaisopistot ja kansanopistot saivat vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämisavustukset (LAKE) viimevuotista suurempina. Kesäyliopistot ja opintokeskukset ovat LAKE-jaon häviäjät.

Avustuspäätökset annettiin nyt kansalais-, kansan- ja kesäyliopistoille. Opintokeskukset saivat päätöksensä aiemmin keväällä. Liikunnan koulutuskeskuksista taas vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM).

— Oppilaitosten tileillä LAKE-avustukset ovat toukokuun lopulla, kertoo opetusneuvos Pertti Pitkänen Opetushallituksesta (OPH).

Kansalais- ja kansanopistojen yhteinen avustussumma on 350 000 euroa suurempi kuin vuosi sitten. Sen sijaan kesäyliopistoilla — kuten aiemmin opintokeskuksilla — on aihetta pettymykseen. Rahaa tulee 75 000 euroa, noin puolet vuoden takaisesta.

— Eduskunta päättää määrärahoista, Opetushallitus jakaa avustukset, LAKE-prosessin esittelijänä toiminut Pitkänen tyytyy kommentoimaan.

Yhteishankkeille isoimmat summat

Suurimman avustussumman, 1,1 miljoonaa euroa, saavat kansalaisopistot. Kansanopistot saavat 950 000 euroa. Kummassakin oppilaitosmuodossa noin puolet opistoista haki avustusta, ja reilu puolet sai hakemuksensa läpi.

Kesäyliopistot saivat reilun kolmanneksen hakemastaan summasta. Se jakaantuu 18 oppilaitokselle muutaman tuhannen euron summina.

— Noudatimme kesäyliopistojen yhdistyksen toivomusta, että vaikka summat olisivat kohtuupieniä, kaikki hakijat saisivat avustuksen, Pertti Pitkänen perustelee.

Suurimmat avustukset menevät yhteishankkeille. Esimerkiksi Kiljavan opisto saa 76 000 euroa T-opistojen renkaalle hallitusohjelmassa mainitun yhteiskunnallisen koulutuksen kehittämiseen. Hanke on uusi.

KEHO ohjasi jakoprosessia

LAKE-avustukset jaettiin toimialan kehittämisohjelman (KEHO) linjausten mukaisesti. Ohjelmaan sisältyvä ja meneillään oleva kansanopistojen rakenteellisen kehittämisen ohjelma (RAKE) näkyi Pitkäsen mukaan prosessissa siten, että useat oppilaitoskonsortiot hakivat yhdessä kehittämisavustusta.Useimmissa tapauksessa sellainen myönnettiin.

Hakijoilta edellytettiin kehittämisohjelmaa ja jatkohankkeissa lisäksi raporttia edellisvuoden toiminnasta.

— Jos kehittämisohjelmassa puhuttiin toiminnan kehittämistä, sai plussaa. Jos ensisijaisesti haki rahaa LAKE-tavoitteita tukevaan perustoimintaan, se ei ollut plussaa, Pitkänen perustelee.

Kohtuuvaatimattomat kehittämisohjelmat olivat hänen mukaansa "kohtuullisen yleisiä".

Kehittämisrahaa valuu perustyöhön

Koulutuksen arviointineuvosto antoi taannoin satikutia kansalaisopistoille LAKE-avustusten käyttämisestä perustoimintaan. Pertti Pitkänen arvioi nyt käyvän samalla tavalla, sillä valtionosuuden vajetta paikataan kaikilla mahdollisilla keinoilla.

Hän kaipaa vapaalta sivistystyöltä yhteistä näkemystä siihen, käytetäänkö laatu- ja kehittämisrahaa yleisten koulutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen vai oppilaitosten omiin tavoitteisiin.

— Olisi järkevää, että oppilaitokset voisivat omista tarpeistaan käsin määritellä kehittämistyötään, ja avustuksilla tuettaisiin sitä. Nyt yleiset LAKE-tavoitteet esimerkiksi kansalaisopistojen osalta ovat suurin piirtein samat kuin vapaan sivistystyön laissa mainitut, joten niitä pitää skarpata.

Kesäkuussa linjakeskustelu

Seuraavan kerran LAKE-linjauksista keskustellaan enne kesää OKM:n asettamassa yhteistyöryhmässä (YTR). Kehittämisohjelman tavoitteet ovat voimassa enää kuluvan vuoden.

— Näyttää epätodennäköiseltä, että LAKE-avustukset sidottaisiin oppilaitosten perusrahoitukseen kuten aiemmin kaavailtiin. Se on nähdäkseni myös selvinnyt, että sitominen yleiseen laatua mittaavaan indikaattoriin ei toistaiseksi ole mahdollista, Pertti Pitkänen summaa sivistystyön toimijoiden ja koulutuksen viranomaisten kantoja.

LAKE-avustukset 2012

Teksti: Terhi Kouvo
Kuva: maigi / Scandinavian StockPhoto

Julkaistu: 30.4.2012 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »