Opintokeskukset tukevat lakiuudistusta

Opintokeskukset korostavat asiakaslähtöisyyttä.

Opintokeskukset pitävät luonnosta uudeksi vapaan sivistystyön laiksi onnistuneena. Niiden mukaan opetusministeriön ehdotuksen tarkoituspykälät kuvaavat hyvin vapaan sivistystyön tavoitteita ja luonnetta.

Opintokeskukset - Studiecentralerna ry toteaa lausunnossaan luonnoksesta, että ministeriön esitys vastaa vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tuottaman KEHO-raportin linjauksia.

Lakiluonnoksen toisessa pykälässä sanotaan, että opintokeskukset toimivat "järjestämällä opintoja itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi".

Opintokeskusten yhdistys pitää hyvänä myös sitä, että laissa nostetaan esille oppilaitosten mahdollisuus painottaa omaa aate- ja arvotaustaansa.

Yhteistyövelvoite arveluttaa

Opintokeskukset haluavat jatkaa keskustelua oppilaitoksille esitetystä yhteistyövelvoitteesta. Ne muistuttavat, että velvoite ei saa olla liian ehdoton.

Opintokeskukset ovat ensi sijassa valtakunnallisia oppilaitoksia, ja niiden alueelliset rakenteet poikkeavat toisistaan. Yhteistyövelvoitteen tulee perustua ylläpitäjien omaan näkemykseen luontevista kumppaneista.

Lakiluonnoksessa ehdotetaan tarkennuksia koulutuksen järjestämisen ehtoihin. Oppilaitosten ylläpitämislupiin sisällytetään jatkossa koulutustehtävän määritys. Opintokeskukset kannattavat esitystä, sillä sen ansiota kunkin oppilaitoksen tehtävät ja tavoitteet voidaan määritellä nykyistä täsmällisemmin.

Rahoituksessa vaihtelevia painotuksia

Lakiluonnoksen mukaan KEHO-raportissa esitetyn laatu- ja kehittämisrahoituksen osuus voi olla enimmillään 15 prosenttia oppilaitosryhmän suoriteperusteisesta valtionosuudesta. Erityisistä syistä voitaisiin kuitenkin harkita myös tätä korkeampaa avustusosuutta.

Suhtautuminen laatu- ja kehittämisavustusten tasoon jakaa opintokeskusten kenttää. Valtaosa on sitä mieltä, että laatu- ja kehittämisavustusten osuutta voidaan nostaa yli 15 prosentin rajan.

Lausunnossa muistutetaan, että opintokeskuksilla on entuudestaan monipuolista kokemusta muita oppilaitoksia suuremman valtionavustusosuuden käytöstä. Useimmat keskukset ovat olleet tyytyväisiä avustusrahoituksen muotoon.

Opintokeskukset - Studiecentralerna ry perustettiin kesällä 2009 jatkamaan rekisteröimättömän Opintokeskusseuran työtä. Siihen kuuluu kahdeksan opintokeskusta. Ulkopuolelle jäivät Kansallisen Sivistysliiton Kansio, Opintotoiminnan Keskusliiton OK-opintokeskus ja Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton TJS Opintokeskus.

Kuva: Scandinavian StockPhoto

Aiemmin Sivistyksessä:

Lakiluonnos ei tyydytä kesäyliopistoja

Kansanopistot: Väljyyttä internaattimääritelmään

Julkaistu: 10.9.2009 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »