Opintokeskusten rahoituksessa ei oteta käyttöön parlamentaarisia jakoperusteita. Valtioneuvoston kanslian työryhmän ratkaisu merkitsee sitä, että puolueita lähellä olevien opintokeskusten rahoituksen perusteet säilyvät ennallaan.
Hallitusryhmät sopivat ylijohtaja Vesa Jatkolan johtaman työryhmän asettamisesta marraskuussa 2009. Puolueiden julkisia tukia ja niiden yhtenäistämistä selvittäneen ryhmän toimeksianto koski opintokeskusten lisäksi muiden muassa poliittisia nuorisojärjestöjä ja ajatushautomoja.
Opintokeskusten sisällyttäminen toimeksiantoon herätti runsaasti huomiota vapaan sivistystyön piirissä. Opintokeskusten rinnastamista poliittisiin nuorisojärjestöihin pidettiin yllättävänä.
Puolueita lähellä olevien opintokeskusten rahoituksen vieminen puoluetukimomentille olisi merkinnyt muutoksia vapaan sivistystyön lainsäädäntöön. Asiantuntijat arvioivat, että käytännössä puolueisiin sitoutuneet järjestöt eivät sen jälkeen olisi saaneet opintokeskuksen ylläpitämislupaa.
Työryhmä toteaa, että parlamentaarisen jakoperusteen käyttöönotto sulkisi osan aatteelliselle pohjalle rakentuvasta koulutustoiminnasta vapaan sivistystyön ulkopuolelle. Tämä kaventaisi merkittävästi vapaan sivistystyön koulutuksen toimialaa.
Kaavailtu muutos olisi johtanut kahden rinnakkaisen myöntämisperusteen käyttöön opintokeskusten ja kansalaisjärjestöjen koulutustoiminnan rahoituksessa.
Työryhmän mukaan nykyinen lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin perustuva rahoitusjärjestelmä on tarkoituksenmukainen määrärahojen tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön näkökulmasta. Opintokeskusten valtionavustusten avoimuutta voidaan parantaa tuottamalla nykyistä enemmän tietoa myönnetystä rahoituksesta ja sen käytöstä.
Työryhmä perustelee puoluetukikytkentää vastustavaa kantaansa myös sillä, että parlamentaarisiin voimasuhteisiin perustuva avustusjärjestelmä olisi nykyisten puolueita lähellä olevien opintokeskusten kannalta ongelmallinen. Tämä johtuu siitä, että niihin kuuluu puoluejärjestöjen lisäksi myös poliittisesti sitoutumattomia yhdistyksiä ja organisaatioita.
Työryhmän kannanoton yhtenä perusteluna on se, ettei opintokeskusten toiminta ole selkeästi määriteltävissä puoluetoiminnaksi.
Näitä näkökohtia painotettiin voimakkaasti asiasta viime talvena käydyssä keskustelussa. Siinä tuli esille, että poliittisten järjestöjen osuus puolueita lähellä olevien opintokeskusten koulutustoiminnassa vaihtelee huomattavasti.
Sekä Opintokeskukset ry että Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ovat vastustaneet parlamentaarisen jakoperusteen käyttöönottoa opintokeskusten rahoituksessa.
Jatkolan työryhmän raportin liitteissä on yllättäen valmiit ehdotukset valtion talousarvion tekstin muuttamisesta siinä tapauksessa, että opintokeskusten ja muiden puolueiden lähijärjestöiksi määriteltyjen yhteisöjen rahoitus sittenkin siirrettäisiin puoluetukimomentille.
Liitteessä on kaksi vaihtoehtoista muotoilua siitä, miten opintokeskusten toiminta kuvataan puoluetukimomentin perustelutekstissä. Toisessa puhutaan "sivistys- ja kulttuurityötä tekevistä yhteisöistä", toisessa "kansalaisvaikuttamista koskevaa koulutustoimintaa tekevistä järjestöistä".
Opintokeskusten piirissä liitetekstit ovat ehtineet herättää hämmennystä. Niitä on pidetty merkkinä siitä, että aikeista kytkeä opintokeskusten rahoitus puoluetukeen ei ole kokonaan luovuttu.
Kuva: stock.xhng
Opintokeskusten tukien perusteet ratkeamassa
Opintokeskusten rahat puoluetukiryhmässä
Opintokeskukset ja puoluerahat
Opintokeskusten tuet työryhmään tammikuussa
Opintokeskuksia kytketään puoluetukeen
Julkaistu: 5.8.2010 klo 12:43