Aikuiskouluttajien liikkuvuutta Euroopassa edistävän Grundtvig-ohjelman tuore trendi on Pohjois-Suomen aktivoituminen oppimiskumppanuuksiin. Innokkaimmin hankkeisiin hakeutuvat silti yhä eteläsuomalaiset, ja erityisen vireitä ovat kansalaisopistot.
Grundtvig-ohjelmaan ehdotetaan vuosittain kolmesta neljäänkymmeneen oppimiskumppanuutta.
- Vireintä aluetta hankkeissa on Etelä-Suomi, etenkin pääkaupunkiseutu. Myös Länsi-Suomessa on ollut runsaasti hankkeita, ja jonkin verran Itä-Suomessa, kertoo vastaava asiantuntija Eija Wilén Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta CIMOsta. Se hallinnoi ohjelmaa Suomessa.
Oulun ja Lapin läänit ovat nyt heräilemässä liikkuvuuden mahdollisuuksiin. Aivan itsekseen ei trendi ole kääntynyt.
- CIMOn tiedotus on pyrkinyt aktivoimaan Pohjois-Suomea. Iloksemme saimmekin ennätysmäärän hakijoita pohjoisesta, peräti 15 prosenttia kaikista hakemuksista, Wilén sanoo.
Oppimiskumppanuus on pienimuotoinen, kevyesti hallinnoitu hanke, johon tarvitaan kumppanit kolmesta maasta.
Eija Wilénin kokemus on, että suomalaisia pyydetään mielellään mukaan oppimiskumppanuuksiin.
- Suomalaiset ovat mieluisia kumppaneita. Mainetta on luonut hyvä aikuiskoulutuksen ammattitaito ja se, että tehtävät hoidetaan sovitusti, hän sanoo.
Hän arvelee, että myös maan eksoottisuus vetää puoleensa, hanketoiminnassa kun kokouksia järjestetään vuoron perään eri partnerimaissa.
- Kokouksen järjestäminen Suomessa saattaa olla ainutlaatuinen tilaisuus tutustua maahamme. Ulkomaiset kumppanit muistavat maastamme erityisesti luonnon - talven tai suven, saunomisen ja uimisen.
Oppilaitosmuodoista aktiivisimpia ovat kansalaisopistot, jotka esimerkiksi tänä vuonna tuottivat liki kolmanneksen hakemuksista.
- Syy on se, että Grundtvig-ohjelman tavoitteet ovat pitkälti linjassa oman vapaan sivistystyön arvojen kanssa, Eija Wilén sanoo.
Seuraava haku oppimiskumppanuuksiin päättyy vasta helmikuussa 2010, mutta juuri nyt on hyvä aika virittää yhteistyö kumppaneiden kesken. Mitä huolellisemmin valmisteltu hanke on, sitä todennäköisemmin se läpäisee raadin seulan.
Kuva: Suomen Latu
Julkaistu: 4.5.2009 klo 7:00