Pohjolan kansansivistäjä markkinoi Facebookissa

Sosiaalisen median luoma yhteisöllisyys on näennäistä. Ryhmään sitoudutaan aina kulloisenkin tarpeen ajaksi.

Sosiaalinen media on sivistystyön ammattilaiselle ennen kaikkea markkinointiviestinnän ja verkottumisen väline, osoittaa tuore pohjoismainen tutkimus. Siihen on vielä matkaa, että avoimista verkkoyhteisöistä tulee todellisia oppimisen foorumeita.

Pohjoismainen kansansivistystyö on saanut sosiaalisen median tartunnan: 70 prosenttia alalla työskentelevistä käyttää sitä. Ilmiön uutuudesta kertoo se, että vain vajaa kolmannes on tehnyt strategian sovellusten hyödyntämisestä.

Luvut perustuvat selvitykseen, jonka Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande (NVL) teki sivistystyön ammattilaisille Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Vastaukset saatiin 300 hengeltä.

Joka kolmas bloggaa

Kansansivistäjien suosikki on yhteisöpalvelu Facebook, jota käyttää 87 prosenttia vastaajista. Seuraavana on videopalvelu YouTube 38 prosentin kannatuksellaan. Peräti joka kolmas kertoo pitävänsä omaa blogia.

Sen sijaan mikroblogi Twitteriä käyttää vain vajaa viidennes.

— Olin ajatellut, että Twitter olisi yhtä suosittu kuin Facebook, mutta arvioni oli kaukana todellisuudesta, sanoo viestintäpäällikkö Annika Af Trolle Ruotsin Folkbildningsrådetista. Hän osallistui selvityksen laatimiseen.

Mitä aktiivisemmin sosiaalisen median sovelluksia käytetään, sitä hyödyllisemmiksi ne koetaan. Vain viisi prosenttia raportoi kielteisistä kokemuksista.

Verkkoyhteisöllisyys on näennäistä

Sivistystyön ammattilaiset käyttävät sosiaalista mediaa pikemminkin markkinointiviestintään kuin oppimiseen. Sen avulla haetaan uusia asiakkaita ja verkotutaan.

Göteborgin yliopiston tutkija Ingemar Svensson arvioikin, että vapaalla sivistystyöllä on vielä matkaa siihen, että sosiaalisesta mediasta tulee aito oppimisen foorumi. Hän kehittää OmBildning-ajatuspajassa sosiaalista mediaa kansansivistystyön tarpeisiin.

Yksi esteistä on osittain kuplaksi paljastuva yhteisöllisyys. Keskusteluryhmistä haetaan osaamista aina kulloiseenkin tarpeeseen ja niihin sitoudutaan vain kulloisenkin tarpeen ajaksi.

— Kun osaamisen saa Facebook-ryhmässäkin, miksi vaivautua 75 tunnin mittaiselle kurssille?

Omat hankaluutensa tuovat lisäksi lähdekritiikki ja avoimet, häiriköitä houkuttelevat keskusteluympäristöt:

— Jokaisen on tehtävä omat valintansa ja suodatettava tietoa, jotta ei huku roskaan, Svensson muistuttaa.

On myös löydettävä tapoja moderoida oppimisprosessia verkkoryhmissä siten, että sosiaaliseen mediaan kuuluva maksuttomuuden idea säilyy.

Lähde: DialogWeb
Kuva: Edyta Linek / Scandinavian StockPhoto

Julkaistu: 26.5.2010 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »