Professori: Aikuiskasvatustiede on vaikuttamisen tiede

Professori Anja Heikkinen ja opiskelija Sini Teräsahde kertoivat kollegoille, miten Sivistystyön vapaus ja vastuu -hanke etenee Tampereen suunnalla.

HELSINKI. Pohjolan aikuiskasvatustieteen tutkijat hakevat tilaansa puolustautumalla, kun pitäisi raivata uusi paikka ja suunnata kriittinen katse omaan tieteenalaan. Näin kommentoi professori Anja Heikkinen tieteenalan pohjoismaisessa tutkijatapaamisessa.

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö (VSY) kokosi loppuviikosta aikuiskasvatustietelijöitä kaksipäiväiseen tutkijatapaamiseen Opistotalolle. Kolmisenkymmentä tutkijaa esitteli töitään, ja samalla virisi keskustelua tieteenalan näkymistä.

Aikuiskasvatustieteen professori Anja Heikkinen havaitsee pohjoismaisessa tutkimuksessa useita trendejä — eivätkä ne kaikki ole hänelle mieleen. Kun aikuiskasvatuksen tutkimuksen pitäisi olla yhteiskuntaa uudistava voima, tutkijat tarraavat historiaan, tai enintään vaihtavat käsitteitä.

— Instituutioihin ja grundtvigilaiseen ajatteluun pohjaavasta vapaan sivistystyön pohjoismaisesta tarinasta halutaan pitää kiinni. Samanaikaisesti näitä asioita rinnastetaan uuteen sanastoon, tamperelaisprofessori sanoo.

Rahoittajan talutushihnassa

Yhtään parempi trendi ei ole sekään, että tutkijat lähtevät opportunistisesti mukaan projektitutkimusmyllyyn. Silloin he menettävät riippumattomuutensa.

— Tutkijat ovat ylikansallisen, liike-elämän ohjastaman ideologian vietävinä. Sieltähän rahoitus tulee, Heikkinen sanoo.

Aikuiskasvatustieteilijöillä ei ole kuitenkaan varaa roikkua rahoittajan talutusnuorassa, jos he haluavat muuttaa maailmaa. Asennekin on vaihdettava.

— Emme sen paremmin kentällä kuin tutkimuksessa pääse eteenpäin puolustautumalla, vaan meidän on avattava omaa taustaamme itsekriittisesti.

Historia ja yhteiskuntamuoto

Vapaan sivistystyön tutkimuksella on eri pohjoismaissa erilaiset painotukset. Kun ruotsalaiset tutkivat sivistysideologiaa kansalaisyhteiskunnan perustana, tanskalaisia kiinnostaa vapaan sivistystyön, demokratian ja aktiivisen kansalaisuuden yhteys. Norjassa selvitetään oppimisen puitteita, Suomessa vapaan sivistystyön identiteettiä ja itseymmärrystä. Islantilaisten tutkimus saa vaikutteita ammatillisesta koulutuksesta.

Silti Pohjolan tieteentekijöiden siteet ovat tärkeät.

— Aikuiskasvatuksen tutkijoiden tehtävä on sidoksissa pohjoismaisen demokratian uudistamiseen ja eteenpäin viemiseen. Toimijoiden ja tutkijoiden pitäisi yhdessä miettiä, miten jäsentää muutostilannetta — jotta ei juututtaisi vanhaan tarinaan eikä mentäisi virran mukana vaan oltaisiin kansalaisaktiiveja, Heikkinen tähdentää.

Yhteiskunnallisuudestaan huolimatta sen tutkimus reagoi hänen mukaansa kankeasti ajan ilmiöihin, kuten Occupy Wall Street -tyyppisen yhteisöllisyyden nousuun.

Itävallan olematon tutkimus

Niin omaleimaista ei pohjoismainen kansansivistystyön tutkimus kuitenkaan ole, etteikö se avautuisi keskieurooppalaisellekin kollegalle.

— Meillä vapaan sivistystyön tutkimus on käytännössä olematonta, joten mahdollisuus kokemusten vaihtamiseen on tärkeä. Huomaan, että enemmän meillä tutkijoilla on silti yhteisiä kuin erottavia asioita, kommentoi tapaamiseen osallistunut itävaltalainen Lorenz Lassnigg.

Hänen tutkimusaiheensa, opitun tunnustaminen, on ajankohtainen kaikkialla Euroopassa.

Aikuiskasvatuksen pohjoismainen tutkijatapaaminen pidettiin 8.—9. joulukuuta Helsingin kaupungin työväenopistolla. Sen järjesti VSY yhdessä aikuiskoulutuksen pohjoismainen NVL-verkoston ja SVV-tutkimuksen projektiryhmän kanssa.

Kuva: Terhi Kouvo

Julkaistu: 12.12.2011 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »