Professori Manninen: Uussuomalaiset harrasteryhmiin

Kädentaitojen opiskelu kantasuomalaisten kanssa kartuttaisi uussuomalaisen kielitaitoa.

Maahanmuuttajat eristetään pänttäämään suomea keskenään, vaikka parempi olisi ohjata heidät kansalaisopiston harrasteryhmiin oppimaan kieltä ja kulttuuria kantaväestön kanssa, sanoo professori Jyri Manninen. Hän saa tukea opistoista, mutta puutyökurssilla ei täysin kuitata välttämätöntä kielenopetusta.

Nykymalli eristää maahanmuuttajan

Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori totesi Sivistyksen blogissaan keskiviikkona 11. elokuuta, että kotouttamiskoulutus ei rohkaise vuorovaikutukseen eikä verkostojen punomiseen. Integroituminen edellyttää kumpaakin.

— Erityisesti korkeasti koulutetut ovat hukattu resurssi: valmiiksi koulutettu työntekijä, joka mahdollistaisi monenlaisia uusia innovaatioita, jos vain työnantajat osaisivat heitä hyödyntää, Jyri Manninen suomii.

Hän perustaa mielipiteensä kasvatustieteilijä Tanja Toiviaisen pro graduun. Se osoittaa, että kotouttamiskoulutus vaatisi metodien, käytäntöjen ja koulutuspolitiikan uudistamista.

Manninen ohjaisi uussuomalaiset kansalaisopistoon, vaikkapa puutöitä oppimaan:

— Vapaalla sivistystyöllä olisi kotoutumiskoulutuksessa luonteva rooli, jota ei ehkä täysin ole vielä hoksattu hyödyntää.

Kielikoulutus on resursoitava

Vantaan aikuisopiston rehtori Kaisa Väyrynen toteaa kansalaisopiston erinomaiseksi oppimisalustaksi. Kotoutuminen ei kuitenkaan voi jäädä vain harrastekurssien varaan.

Suomessa kun ollaan, esimerkiksi työllistyminen edellyttää kielitaitoa.

— Se taas vaatii systemaattista opiskelua ammattitaitoisen opettajan johdolla. Kustannussyistä opetusta on annettava ryhmissä, yhteiskunnalla ei ole varaa yksilöopetukseen, Väyrynen muistuttaa.

Kansalaisopiston perustehtävä onkin järjestää paikkakuntansa maahanmuuttajille suomen kielen A2- tai B1-taitotasolle tähtäävä kielikoulutus. Tehtävä tulisi ottaa huomioon toimialan rahoituslainsäädäntöä uudistettaessa.

Vantaan aikuisopistossa maahanmuuttajia on vuosittain nelisen prosenttia, eli 1 300 opiskelijaa. Opisto tarjoaa maahanmuuttajille omat tehokkaat kieli- ja työelämäkoulutusjaksot, joiden aikana opiskelijat "ujutetaan" kansalaisopiston muille kursseille.

— Siellä toden totta tapahtuu se kotoutuminen: siellä löytyy ystäviä, moni yhteiskunnan kiemura selviää ja kieltäkin oppii, Väyrynen sanoo.

Kansalaisopistosta kulttuurisia valmiuksia

— Maahanmuuttajakoulutus on syytä yhä tiiviimmin integroida vapaan sivistystyön muihin pedagogisiin sisältöihin. Näin vahvistetaan uussuomalaisten kulttuurisia valmiuksia, kommentoi Espoon kaupungin työväenopiston rehtori Tarja Lang.

Opistossa opiskeli viime vuonna 1 600 vieraskielistä opiskelijaa. Kaksi kolmesta kotoutusmiskoulutetusta oli naisia.

— Heille kotoutumiskoulutus on vahvempi pohja länsimaiseen naiskansalaisuuteen kuin integroituminen natiiviryhmissä. Se näet korostaa monilta maahanmuuttajanaisilta täysin puuttuvia perustaitoja kuten lukemista ja kirjoittamista, Lang perustelee.

Nimenomaan kulttuuriset tekijät rajoittavat myös korkeasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten tasa-arvoista yhteiskunnallista asemaa.

Kuva: Richard Nelson / Scandinavian StockPhoto

Aiemmin Sivistyksessä:

Maailmassa muuttajat

Julkaistu: 16.8.2010 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »

Lukijoiden kommentteja