Puoluetaustaiset kansanopistot lisäävät yhteiskunnallista opetustaan. Puoluekytkentä säilyy opistoissa silti taka-alalla.
Puolueita lähellä olevat kansanopistot eivät ole enää näkyvän poliittisia. Näin totesi vuoden takainen Työväen Akatemian tutkimus. Nyt hallitus toivoo vapaalta sivistystyöltä lisää yhteiskunnallista koulutusta. Nostaako yhteiskunnallinen opetus opistojen puoluetaustaa enemmän näkyville?
Keskustataustainen Alkio-opisto yhtyy näkemykseen opiskelijoiden poliittisesta neutraaliudesta. Kiinnostuksenkohteet määräävät oppilaitoksen valintaa, ei puoluekirja. Vararehtori Kirsi Hintsasen mukaan vain satunnaiset opiskelijat saattavat toivoa oppilaitoksensa tunnustavan vahvemmin puolueväriä. Puolueyhteys on häivytetty myös opiston markkinoinnissa.
— Alkiolainen sivistyksen aatemaailma näkyy siten meillä, että muiden kansanopistojen tavoin kasvatamme yhteiskunnallisesti vastuullisia aikuisia, vararehtori Hintsanen toteaa.
Alkio-opisto suunnittelee ensi syksylle uutta yhteiskunnallista koulutusta. Silloin alkavat muiden muassa kansalaistoiminnan ja aktivismin opintolinjat. Tämäkään sisältö ei kuitenkaan ole puoluepoliittisesti värittynyttä.
Kokoomuslainen aatemaailma ei rehtori Annika Kokon mukaan juuri näy puoluetta lähellä olevan Paasikivi-opiston toiminnassa. Opiskelijat valitsevat oppilaitoksen koulutussisältöjen ja alueellisuuden perusteella.
Myös Paasikivi-opisto on aktivoitumassa enemmän yhteiskunnallisen opetuksen saralla.
— Pilotoimme keväällä kaksi lyhytkurssia järjestö- ja yhdistystoiminnan aihepiireistä. Kurssit järjestetään RAKE-rahoituksella yhteistyössä opintokeskus Kansion kanssa, Annika Kokko kertoo.
Kurssisisällöissä ei rehtorin mukaan kuitenkaan ole puoluepoliittisia vivahteita.
Ylöjärveläinen Voionmaan opisto tunnetaan paitsi SDP-kytköksestään, myös viestintäkoulutuksen profiilistaan. Alkio- ja Paasikivi-opistoista Voionmaa eroaa poliittisesti aktiivisemmalla oppilaskunnallaan. Poliittisuus ei rehtori Pasi Salmikallion mukaan kuitenkaan ole yhteen puolueeseen sidottua.
— Meillä on demarinuoria ja vasemmistoliittolaisia, mutta yhtä lailla vihreitä ja kokoomuksenkin kannattajia. Lyhytkurssien suurimmat asiakkaat ovat SAK:n liittojen jäsenet, Salmikallio listaa.
Rehtorin mukaan opiskelija-aineksen yhdistävänä tekijänä on viestinnän opiskelijalle ominainen yhteiskunnallinen kiinnostus. Nimensä mukaisesti opisto haluaa samastua ennemmin poliitikko ja sivistysmies Väinö Voionmaan perinteeseen kuin tiukkoihin puoluekytköksiin.
— Opetamme viestintää, emme politiikkaa, rehtori Salmikallio summaa.
Kuva: stock.xhng
Puoluejäsenyydestä nettiyhteisöihin -tutkimus
Kesäyliopistot: Puoluevaikuttamista ei saa unohtaa
Konkretia puree yhteiskunnallisessa opetuksessa
Yhteiskunnallisen opetuksen haaste
Julkaistu: 13.1.2012 klo 7:00