Puoluekytkentä puhuttaa taas opintokeskuksia

Poliittisten opintokeskusten tuet herättävät yhä närää.

Parlamentaaristen jakoperusteiden suunniteltu käyttöönotto opintokeskusten rahoituksessa herättää närää. Kokoomus ja vihreät vastustavat valtioneuvoston kanslian työryhmän ratkaisua säilyttää puolueita lähellä olevien opintokeskusten rahoitusperusteet ennallaan.

Kansallinen sivistysliitto ja Vihreä sivistysliitto ovat Sivistyksen tietojen mukaan ainoina opintokeskusjärjestöinä kannattaneet puoluetukikytkentää. Muissa järjestöissä arvellaan asian nousevan tämän takia esille puoluerahoituksen yhteydessä kevään 2011 hallitusneuvotteluissa.

Jatkolan ryhmä puoltaa nykyistä rahoitusta

Ylijohtaja Vesa Jatkolan työryhmä hylkäsi ajatuksen opintokeskusten rahoituksen kytkemisestä puoluetukeen. Sen mukaan nykyinen lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin perustuva rahoitusjärjestelmä palvelee määrärahojen tehokasta käyttöä.

Ryhmän mielestä parlamentaarinen jako sulkisi osan aatteelliselta pohjalta lähtevästä koulutustoiminnasta vapaan sivistystyön ulkopuolelle. Se taas kaventaisi vapaan sivistystyön toimialaa.

Ryhmän mukaan opintokeskusten toiminta ei ole selkeästi määriteltävissä puoluetyöksi.

Taru Tujunen tukee puoluekytkentää

Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen arvosteli töryhmää 24. elokuuta Helsingin Sanomissa. Hänen mielestään se ei noudattanut toimeksiantoa.

— Puolueiden kaikki tuki pitää saada läpinäkyväksi ja jakokriteerit vertailukelpoisiksi. Jos sivistysjärjestö on aidosti puoluetta lähellä, on järkevää jakaa ainakin osa sille menevästä rahoituksesta parlamentaaristen voimasuhteiden mukaan.

Kansallisen sivistysliiton puheenjohtajanakin toimivan Tujusen mukaan pelkkä toiminnan määrä ei sovi jakoperusteeksi. Hän kaipaa tilalle ja rinnalle arvolähtökohtia.

Ville Ylikahri kaipaa tarkempia malleja

Myös opintojohtaja Ville Ylikahri Vihreästä Sivistys- ja Opintokeskuksesta (ViSiO) arvostelee Jatkolan työryhmän raporttia. Hän odotti ryhmältä selkeitä vaihtoehtoja toimeksiannon mukaisesti.

Vihreä Sivistysliitto ei ole ottanut nyt syksyllä kantaa asian jatkokäsittelyyn. Liitossa on todettu, että raportti toi esille opintokeskusten toiminnan monimuotoisuuden ja siitä seuraavat rahoituksen ongelmat.

— Rahoitusuudistus olisi hyvä aloittaa think tank -toiminnasta. Sen rahoitus jaetaan jo nyt käytännössä enemmän tai vähemmän puolueiden voimasuhteiden mukaan, mutta kaikki eduskuntapuolueet eivät saa sitä, hän kommentoi.

Ylikahrista toimintatapa on epäläpinäkyvä ja epäoikeudenmukainen. Hän pitää mahdollisena, että puolueita lähellä olevat sivistysliitot saisivat tulevaisuudessa ainakin osan valtionavustuksistaan parlamentaaristen voimasuhteiden mukaan.

— Nyt tarvitaan tarkempia malleja, jotta uudistuksen hyvät ja huonot puolet tulisivat selkeämmin esille.

Kuva: Alexander Limbach / Scandinavian StockPhoto