Rehtorin ylipitkä päivä on terveysriski

Palautuminen työstä on välttämätöntä jaksamiselle.

HELSINKI. Viisas työnantaja pitää ylityöt kurissa, sillä jatkuvat maratonpäivät altistavat ajan mittaan dementialle. Vapaassa sivistystyössä niistä kärsivät eniten liikunnan koulutuskeskusten rehtorit.

Palautuminen on tärkeää

Ylipitkät työpäivät lisäävät stressiä, joka tuottaa unettomuutta, joka kostautuu väsymyksenä. Kierre purkautuu hiljalleen älyllisten toimintojen heikkenemisenä.

Näin kertaa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mika Kivimäki brittien Whitehall 2 -seurantatutkimusta. Se osoittaa, että älyllinen suorituskyky alkaa laskea neljänkymmenen ikävuoden jälkeen.

— Mitä pidempiä työpäivät ovat, sitä ripeämpää laskukin on, Kivimäki sanoo.

Tutkija muistuttaa, että dementia kehittyy hiljalleen työvuosina, joten työelämä on sen ehkäisyssä keskeisellä paikalla.

— Työntekijän kokema stressi on otettava vakavasti. Jos väsymyksestä ei ehdi palautua, älyllisten toimintojen lasku voi olla pysyvä.

Rehtorin päivä venyy

Vapaassa sivistystyössä tutkijan viesti kohdentuu erityisesti rehtoreihin, joista yli puolet kokee työajan riittämättömäksi. Kuormittuneimpia ovat liikunnan koulutuskeskusten rehtorit, joista peräti 90 prosenttia kärsii liiasta työstä, työn hajoamisen ja tulospaineiden vuoksi.

Hieman keskivertoa paremmin asiat ovat vain opintokeskusten johtajilla.

Tiedot ovat peräisin Koulutuksen arviointineuvostolta, joka tammikuisessa raportissaan kuvaa vapaan sivistystyön henkilöstön osaamisen ja työolot.

Päätoimisista opettajista puolet kärsii aikapulasta — kovimmalla ovat kansalaisopistojen opettajat. Sen sijaan tuntiopettajia stressaa tuen puute, sillä side työyhteisöön on löyhempi kuin päätoimisilla.

Investointi eikä kulu

Mika Kivimäki on aiemmissa tutkimuksissaan havainnut, että hyvinvoiva työyhteisö on myös tuottava. Mutta pahoinvointi se vasta kalliiksi tulee.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen taas sanoo, että työpahoinvointi tuottaa vuosittain Suomelle 25 miljardin euron laskun. Se syntyy aikaistetuista eläköitymisistä, sairauslomista ja onnettomuuksista.

— Luvuissa epäillään yleensä pilkkuvirhettä, mutta ne on otettava tosissaan. Satsaukset työhyvinvointiin maksavat itsensä takaisin pidentyneinä työurina, hän sanoo.

Siksi panostukset työhyvinvointiin tulisi nähdä investointeina eikä kuluina.

Tutkimusprofessorit Mika Kivimäki ja Guy Ahonen puhuivat kansainvälisessä työhyvinvointikonferenssissa. Towards Better Work and Well-being päättyy perjantaina 12. helmikuuta. Sen teemana on uusin tutkimustietoa työntekijöiden hyvinvointia ja työpaikkojen tuloksellisuutta edistävistä toimintamalleista.

Kuva: Pasi Hytti / Tekes

Julkaistu: 11.2.2010 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »