Ikääntyvien liikuntapalvelujen riittävyys vaihtelee alueittain. Kaupunkilaiset ovat parhaassa asemassa.
Kymmenen vuoden kuluttua joka neljäs suomalainen kuuluu senioreihin. Heidän liikuntapalvelujensa turvaamiseksi lääninhallitukset ehdottavat hallintokunnat ylittävän yhteistyön tiivistämistä.
Hyvät neuvot ovat tarpeen, jotta ikääntyvät pidetään liikkeessä ja voimissa. Aktiivisimmat seniorit liikkuvat yhä enemmän ja passiivisimmat nykyistäkin vähemmän.
- Liikuntapalvelut ovat tavoitteellisia peruspalveluita, ja liikunta on hyvinvointipolitiikan keskeinen väline. Sillä on merkittävä rooli kuntalaisten toimintakyvyn ja terveyden ylläpidossa, todetaan tuoreessa, vuoden 2008 peruspalveluja kartoittavassa lääninhallitusten raportissa siteerataan liikuntalakia.
Liikuntaviranhaltijoille suunnattuun kyselyyn vastasi liki 80 prosenttia kunnista, joista lähes jokaisessa järjestettiin ikäihmisille suunnattua liikuntaa. Yli puolet vastaajista piti tarjontaa riittämättömänä, asia korostui maaseutukunnissa.
Kansalaisopistot ovat liikunta- ja vapaa-aikatoimen jälkeen merkittävimpiä liikuntapalvelujen tuottajia. Vuonna 2008 ne järjestivät liikuntapalvelut 65 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnissa. Nekään eivät kuitenkaan pelasta ikäihmisten liikuntapalveluja.
Ratkaisua haetaan hallintokuntien yhteistyöstä. Sitä kyllä on, mutta tiedon puute tarjonnan päällekkäisyydestä haittaa palvelujen tarjoamista.
- Kunnat eivät koordinoi liikuntapalveluista tiedottamista, vaan palveluntarjoajat tiedottavat itse palveluistaan, raportissa todetaan.
Kun senioriväestö asettuu pitkien välinmatojen seuduille valtakunnan itäosiin ja kaupunkiseutujen välisille syrjäseuduille, liikuntapalvelut vaativat kuljetuspalvelujen turvaamista.
Raportin tulokset hyödynnetään säädösvalmistelussa, taloussuunnittelussa ja valtakunnallisissa ohjelmissa.
Kuva: Galina Barskaya / Scandinavian StockPhoto
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2008 -raportti
Julkaistu: 12.6.2009 klo 12:00