Selvitys: Kulttuurista ja taiteesta töitä aikuisopettajille

Kaarinan kansalaisopiston kuvataideopetuksen töitä näytteillä.

Vapaa sivistystyö purkaa tulevaisuudessa tehokkaasti kulttuuri- ja taidealan opettajankoulutuksen ylitarjontaa, osoittaa tuore selvitys. Varmoja ennusteita on kuitenkin mahdotonta antaa, sillä toimialan tilastopohja on hatara.

Yksin suomenkieliseen vapaaseen sivistystyöhön tarvitaan vuoteen 2025 mennessä viitisensataa uutta päätoimista kulttuurialan opettajaa. Puolet heistä työllistyy musiikkiin ja kuvataiteeseen. Kädentaitojen opetus tarjoaa työtä kolmannekselle.

— Määrä on suurempi kuin yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen opettajatarve vastaavilla aloilla. Vapaan sivistystyön opettajatarve helpottaakin olennaisesti ainakin musiikin ja kuvataiteen ja ehkä myös tekstiilialan muuten liialliselta näyttävää opettajankoulutusta, sanoo yliopistotutkija Kari Nissinen Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

Hän kartoitti professori Jouni Välijärven kanssa tulevaisuuden opettajankoulutuksen tarpeita. Edellisen selvityksen teki Opetushallitus vuonna 2003.

Selvitys pohjaa Tilastokeskuksen tuoreimpiin opettaja- ja koulutustilastoihin, väestöennusteeseen, eläkeikälaskelmiin ja opettajankoulutuslaitosten tilastoihin. Vapaan sivistystyön hatara tilastopohja kuitenkin hankaloittaa Nissisen mukaan arviointia.

Kansalaisopisto pelastaa taideopetuksen

Kulttuuri- ja taidealan opettajien tarve on Kari Nissisen mukaan tärkeä viesti, sillä tutkintopohjaista taidealaa ajetaan rankalla kädellä alas. Tutkija muistuttaa, että taidealan ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa on paljon niitä, jotka opiskelevat harrastuksekseen eivätkä tutkintoa varten.

— He voivat hakea oppinsa kansalaisopistosta. Ne varmistavat taideopetuksen saavutettavuutta ja niissä on pätevät opettajat, jotka pitävät yllä laatua, Nissinen toteaa.

Tuoreimpien, vuoden 2010 tilastojen mukaan vapaassa sivistystyössä oli lähes 1 700 päätoimista opettajaa, joista ruotsinkielisiä oli seitsemisen prosenttia. Päätoimisista 60 prosenttia toimi kansalaisopistoissa, 31 prosenttia kansanopistoissa ja yhdeksän prosenttia muissa oppilaitostyypeissä.

Eksoottiset kielet työllistävät

Vapaan sivistystyön opettajatarpeita arvioitiin vähentämällä nykyisestä määrästä arvio eläkkeelle jäävistä ja muuten opettajan työstä poistuvista vuoteen 2025 mennessä. Oletuksena oli, että opetuksen volyymi ja koulutusalajakaumat pysyvät ennallaan.

Näyttäisi, että humanistiselle ja kasvatusalalle tarvitaan kolmisensataa uutta opettajaa, joista puolet kieliin.

— Varsinkin englantia ja ruotsia "eksoottisempien" kielten osalta vapaa sivistystyö näyttää parantavan selvästi opettajien työllistymismahdollisuuksia. Tosin moni työllistynee tuntiopettajana, Nissinen sanoo.

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala työllistänevät satakunta uutta opettajaa.

— Kun ainealueen opettajista on muutenkin tulossa pulaa, vapaa sivistystyö pikemminkin lisää kuin helpottaa koulutustaakkaa, Nissinen huomauttaa.

Maahanmuuttajakoulutusta vaikea ennakoida

Maahanmuuttajakoulutus taas tuntuu oletettua vähemmän vapaan sivistystyön opettajatarpeessa. Nyt se työllistää 68 päätoiminta opettajaa, ja vuoteen 2025 mennessä tarvitaan kolmisenkymmentä uutta opettajaa.

Valmistuvien äidinkielenopettajien työllistymismahdollisuudet näyttävät kuitenkin  Nissisen mielestä kokonaisuutena "aika hyviltä".

— Voi olla, että lisääntyvästä maahanmuutosta aiheutuu jopa suomenopettajapulaa, hän sanoo.

Vapaan sivistystyön päätoimiset opettajat aineryhmittäin (%)

* 50 % kielissä
**75 % opetti suomea tai ruotsia toisena kielenä, 25 % yhteiskunta- tai työelämätietoa, tai opetusalaa ei ollut määritelty.

Kuva: Kaarinan kansalaisopisto

Lisää aiheesta:

Kari Nissinen ja Jouni Välijärvi: Opettaja- ja opettajankoulutustarpeiden ennakoinnin tuloksia. Jyväskylän yliopisto,  Koulutuksen tutkimuslaitos 2011.

Julkaistu: 23.1.2012 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »