Seppo Niemelä: Sivistystyön tartuttava nuorten osallistamiseen

Tietokirjailija ja aktiivisen kansalaisuuden puolestapuhuja Seppo Niemelä innostaa vapaata sivistystyötä tarjoamaan osallistumisen paikkoja nuorille.

Vapaan sivistystyön opinnot ovat sellaisenaankin aktiivisen kansalaisuuden muoto, muistuttaa aktiivisen kansalaisuuden airut, tietokirjailija Seppo Niemelä. Nuorten osallistumista lisätään osallistumisen mahdollisuuksia lisäämällä.

Suomalaisnuoren yhteiskunnalliset tiedot ovat kansainvälistä kärkeä ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin hyvä, mutta yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei kiinnosta. Asia käy ilmi 38 maata koskevasta ICCS-tutkimuksesta. Se kattoi yli 3 000 peruskoulun kahdeksasluokkalaista ja reilut pari tuhatta opettajaa.

— Se, että nuoret tietävät paljon, on hyvä lähtökohta aktiiviseen kansalaisuuteen. Oleellista tietysti on, että nuoret saavat itse vaikuttaa käsiteltäviin, heitä kiinnostaviin kysymyksiin, Seppo Niemelä toteaa.

Suomi ja Tanska kärjessä

Tanskalaisnuoret pärjäsivät tiedoissaan suomalaisille. Neljän maan kärkeen kuuluivat vielä Korea ja Taiwan. Myös Ruotsi ja Norja olivat kansainvälisen keskiarvon yläpuolella. Vaikka suomalaiset ovat kiinnostuksessaan politiikkaan ja yhteiskuntaan listan hännillä, valtaosa aikoo vaaliuurnille.

Niemelä sanoo tutkimuksen vain vahvistavan tutun näkemyksen: nuoret tekevät, mitä heidän odotetaankin tekevän.

— Tiedollisesti painottunut koulu toimii. Sen sijaan suhteessa kansalaisuuteen, osallistumiseen ja sivistymiseen Suomi kärsii edelleen postseitsemänkymmenlukulaista traumaa, hän lausuu.

Tuolloin aktiivisuus riehaantui koulussakin aktivismiksi ja sai tunnuksia, joissa eivät painaneet sen enempää demokratia kuin ihmisoikeudet. Sen aiheuttama pelkoreaktio vei halun kannustaa osallistumiseen.

Osallistuminen vaatii harjoittelua

Jos nuoret eivät pääse koulussa kokemaan demokratiaa, Seppo Niemelän mukaan vaara uusiin järjenvastaisiin ääriliikkeisiin kasvaa. Eikä vika ole nuorten.

— Osallistuminen opitaan osallistumalla, ja osallistumista ennustavat parhaiten teini-iässä saadut omakohtaiset osallistumisen kokemukset. Ylivoimaisesti tärkein tavoite on, että kouluissa, kansalaisjärjestöissä ja sivistystyössä järjestetään nuorille osallistumisen mahdollisuuksia.

Vapaa sivistystyö on lain nojalla velvoitettu aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen. Niemelä toivoo oppilaitosten havahtuvan siihen, että omaehtoiset opinnot ovat sellaisenaankin osallistumisen muoto ja johdatusta laajempaan osallistumiseen.

— Lyhytkurssit ovat erinomainen tapa yhdistää perinteiset sivistymisen ydinkohdat. Ne tarjoavat mahdollisuuden oppia yhteisiä asioita, käydä omaa ajattelua kehittävää keskustelua ja vaikuttaa esimerkiksi niin, että kurssin tuloksia kutsutaan kuulemaan kunnallisia tai valtakunnan päättäjiä, Niemelä esittää.

ICCS tulee sanoista International Civic and Citizenship Education Study. Suomessa tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM).

Kuva: Anne Nisula

Julkaistu: 2.8.2010 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »