Tilaa RSS-syöte: Tilaa feed-syöte tästä

Sivistävä johtajuus puhuttaa Educassa

Rehtori Ville Marjomäki korostaa henkilöstöosaamisen tärkeyttä.

Rehtori Ville Marjomäki korostaa henkilöstöosaamisen tärkeyttä.

HELSINKI. Joutavatko vapaan sivistystyön pomot opistojen patsasvarastoon, kun opettajasta on tullut sisäinen yrittäjä ja opiskelija on itseohjautuva? Rehtori Ville Marjomäki vakuuttaa päinvastaista.

Tänään alkavilla Educa-messuilla on kaksi vapaalle sivistystyölle kohdennettua aihetta:  trendikkääksi ponnahtanut hyvinvointi  ja johtajuus. Viimeksi mainitusta keskustelevat rehtorit Ville Marjomäki ja Taina Törmä.

Asiantuntijuus antaa johtoroolin

Autoritäärisen johtamisen ja opettamisen aika on ohi. Kaikentietävää itsevaltiasta ei hyväksytä enää luokassa eikä opettajainhuoneessa.

Marjomäki ei kuitenkaan usko kaverityyliinkään, vaan opettajan on oltava asiantunteva henkilö ja malli, ei kumppani.

– Asiantuntijuus antaa opettajalle johtavan roolin. Hän antaa oppimisen ainekset ja kykenee löytämään sopivat menetelmät.

Marjomäki vaatii vieläkin enemmän:

– Opettajan on omalla toiminnallaan oltava itseohjautuvuuden malli opiskelijoille. Nuorethan siirtyvät aivan toisenlaiseen työelämään kuin vielä 1970-luvulla, hän huomauttaa.

Henkilöstöosaaminen nousee kärkeen

Johtajuus on työyhteisön yhteinen asia, mutta se konkretisoituu rehtorin kansliassa. Vaatimukset kohdistuvat pedagogiseen osaamiseen, henkilöstöpolitiikkaan ja ympäristösuhteisiin.

Johtajan on hallittava henkilöstöosaaminen, etenkin kansanopistoissa. Niillä kun on muuta vapaata sivistystyötä isompi henkilöstö, laajat oikeudet valita niin opettajat kuin tukipalveluhenkilöstö ja tehdä sopimuksia.

– Vapauksia on paljon, mutta pelisäännöt on tunnettava ja niitä on myös osattava itse luoda, Marjomäki sanoo.

Johtajataitoja alkuajoilta

Pärjäisikö satavuotisen sivistystyön alkuaikojen rehtori alkuunkaan nykyaikana?

– Paremmin kuin 1950- ja 1980-lukujen rehtori, Marjomäki yllättää.

Alkuaikoina kansanopisto oli koti ja perhe, rehtori sen isä ja perheenpää. Teknokraattisten vuosikymmenten aikana opistoja ahdettiin koulumalliin. Sääntely on sittemmin vähentynyt radikaalisti.

Johtajalta kaivataan yhä oma-aloitteisuutta ja näkemystä. Mutta ihmiset ovat aiempaa rohkeampia, opettajat ja opiskelijat vaativampia.

– Siinä missä johtajan ennen oli tunnettava tapakulttuuria ja -oikeutta, käyttäytymissäännöt ja sopivuuden rajat, rehtorin on nyt oltava arvotietoinen ja monikulttuurisessa ympäristössä avoin toimija, Lahden kansanopiston rehtori summaa.

Kuva: Lahden kansanopisto

Julkaistu: 29.1.2010 klo 12:00

DeliciousDelicious Facebook Kerro kaverille kirjekuoriKerro kaverille

Keskustele aiheesta »