Sivistysjärjestöt haluavat yhden liiton

Sivistysjärjestöjen tähtäimessä on yksi etujärjestö, mutta siihen edetään välietappien kautta. Remontti näet vaatii yksituumaisuutta, aikaa ja rahoitusjärjestelyjä.

"Pienenevien resurssien avulla toimittaessa on keskityttävä entistä selkeämmin vapaan sivistystyön profiilin nostamiseen ja yhteisten etujen valvontaan", toteaa Opintokeskusten yhdistys Vapaan sivistystyön yhteisjärjestölle (VSY) jättämässään lausunnossa.

Kommentti tiivistää järjestöjen odotukset. Toimeksianto järjestöremontista tuli vapaan sivistystyön kehittämisohjelmasta (KEHO), mutta toimialaan kohdistuvat 11,5 miljoonan euron budjettileikkaukset ajavat rivejä yhä tiiviimmiksi.

Vahvan tahdon vaihtoehto

Työn pohjaksi VSY tilasi Kansalaisfoorumin pääsihteeriltä Aaro Harjulta selvityksen. Siihen sisältyvistä yhteistyön malleista järjestöjen enemmistö kallistuu radikaaleimpaan: vanhat etujärjestöt lakkautetaan ja tilale perustetaan uusi. Kansalaisopistojen liitto (KoL), Kansanvalistusseura (KVS), Suomen Kansanopistoyhdistys ja Suomen Setlementtiliitto pitävät sitä ykkösvaihtoehtonaan.

Ratkaisu vaatii vahvan yhteisen tahdon, muistuttaa KoL:n toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

— Me haluamme rakentaa aitoa, vapaan sivistystyön edunvalvontaa kokonaisuutena vahvistavaa yhteistyötä oppilaitosmuotoisten jaostojen avulla.

Melkein kaikkien liitto

KoL ottaisi liittoon mukaan vapaan sivistystyön lain alaiset oppilaitosjärjestöt. Kansanopistoyhdistys toisi siihen lisäksi ruotsinkielisen sivistystyön Bildningsforumin.

Sivistysliiton toteuttamisesta on selvin kuva kansalaisopistoilla. Sen muodostaisivat toimiala- tai oppilaitosjaostot toimikuntineen. Jaostoja johtaisivat osa-aikaiset puheenjohtajat ja luottamushenkilöt sekä palkatut toimialapäälliköt. Hallituksessa olisivat jaostojen puheenjohtajat. Liiton puheenjohtajuus kiertäisi vuosittain oppilaitosmuodoittain.

Vaikka ajatus yhdestä liitosta houkuttaa, järjestöt uskovat, että siihen edetään vaiheittain tiivistämällä yhteistyötä VSY:n nykyisen mallin pohjalta tai kehittämällä VSY—KVS-yhteistyötä. Keveimpiä puitteita ajavat urheiluopistot ja kesäyliopistot.

Edunvalvonta lujaksi

Nykyisellään VSY hoitaa laajaa työkenttää viestinnästä tutkimuksen koordinointiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Sivistysjärjestöt haluavat eriyttää, rajata ja jakaa töitä.

Tärkein tehtävä on toimialan edunvalvonta, järjestöjen omaa etua unohtamatta. Urheiluopistojen Yhdistys toteaakin: "Urheiluopistojen näkökulmasta on tärkeä säilyttää myös oma edunvalvonta, koska niiden rahoitus ja toiminta poikkeaa jonkin verran muusta vapaan sivistystyön oppilaitoskentästä."

Yksimielisimpiä sivistysjärjestöt ovat siitä, että kansainvälisiä tehtäviä on karsittava. "Kansainvälinen toiminta nivotaan mukaan siten, että se palvelee vapaan sivistystyön kenttään konkreettisesti ja mahdollisimman hyvin", KoL muotoilee.

Sivistyskentän viestintäpalvelujen järjestäjäksi mielletään KVS. Kansanopistoyhdistys esittää, että se kokoaa viestintäosaamisen ja sen toimeksiannot. KVS on valmis vahvistamaan mediatalon rooliaan, jos jäsenjärjestöt osallistuvat kuluihin.

Rahaa tai resursseja

Sivistysjärjestöjen valmiudet sitoutua hankkeeseen taloudellisesti vaihtelevat. KoL sijoittaisi siihen täydet resurssinsa, kun taas urheiluopistot ja kesäyliopistot ilmoittavat, että ne eivät voi nostaa panoksiaan nykyisestä. Kansanopistot tarjoavat rahan sijaan resursseja, ja KVS esittää valtionavun varmistamista ja kohdentamista uudelleen.

KEHO päättyy ensi vuonna. Minkä nimen alla sivistysjärjestöt sen jälkeen esiintyvät? Urheiluopistojen ehdotus on Sivistysfoorumi — Bildningsforum, KoL tarjoaa Vapaan Sivistystyön Liittoa, VaSiLia. Vuoden 2012 järjestöt varaisivat valmisteluille — tosin kansanopistojen yhdistyksellä on intoa vieläkin ripeämpään tahtiin.

Kuva: Antonio Nunes / Scandinavian StockPhoto

Aiemmin Sivistyksessä:

Näin sivistystyöt järjestetään

Sivistyksellinen harhanäky

Sivistysjärjestöt: Edunvalvonta ennen kaikkea

Julkaistu: 17.11.2011 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »