Sivistyslautakunta: Anjam pätevä virkaansa

Wiitaunionin sivistyslautakunta toteaa opetusministerin erivapauspäätöksen yhä päteväksi.

PIHTIPUDAS. Viitaseudun opiston rehtorin Shaukat Anjamin tutkintoepäselvyydet on nyt selvitetty opiston ylläpitäjäkunnissa. Kuntapari Wiitaunionin sivistyslautakunta päätti, että opetusministerin myöntämä erivapaus virkaan pitää.

Pidetty ja osaava rehtori

Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan sivistyslautakunta käsitteli Viitaseudun opiston rehtorin pätevyyksiä keskiviikkona 8. joulukuuta.

— Lautakunta totesi, että Shaukat Anjamilla on erivapaus rehtorin virkaan. Anjamia kuultiin kokouksessa, sivistystoimenjohtaja Ritva Holster kuittaa päätöksen.

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja, yrittäjä Kari Parkkonen lisää, että lautakunnan keskustelut pysyvät kokoussalin seinien sisällä.

— Opetusministerin myöntämä erivapaus on niin raskas paperi, että lautakunnalla ei ole halua eikä kykyä käydä sitä kyseenalaistamaan. Shaukat Anjam on hoitanut työnsä hyvin ja hän on pidetty tehtävässään.

Ajankohtaisuutta asiaan tuo se, että Viitaseudun opiston ja Viitasaaren alueen musiikkiopiston hallintojen on määrä yhdistyä vuonna 2012. Hanketta valmistelee sivistyslautakunnan nimeämä toimikunta.

Vaaliehdokkuus nosti asian esiin

Shaukat Anjam on hoitanut virkaansa vuodesta 1992 lähtien silloisen opetusministerin Riitta Uosukaisen myöntämällä erivapaudella.

Tutkintoepäselvyydet nousivat esiin lokakuussa sanomalehti Keskisuomalaisessa, kun puolueet asettivat eduskuntavaaliehdokkaitaan. Anjamilla on Yhdysvalloista maisterin- ja tohtorintutkinnot, mutta Opetushallituksen (OPH) mukaan tutkinnot myöntäneitä yliopistoja ei ole tunnustettu virallisiksi. Suomesta hänellä on kasvatustieteen approbatur Jyväskylän yliopistosta.

Koulutuksen kulttuurierot hämäävät

Shaukat Anjam on helpottunut, sillä prosessi on ollut raskas.

— Samalla olen saanut paljon tukea, koska porukka tietää, miten politiikassa menee, hän toteaa.

Anjam on yhä vakuuttuneempi siitä, miten tärkeä ulkomaille suuntaavan on tarkistaa oppilaitoksen virrallinen asema, niin hankalaa kuin se voikin olla. Suomessa koulutus kuuluu julkissektorille, mutta Yhdysvalloissa yksityissektori on vahva.

— Yksityinen koulutusjärjestelmä on jopa suositumpi ja laadukkaampi kuin julkinen, vaikka se on kalliimpi. Oppilaitokset hakevat paikkaansa koulutussektorilla laadun avulla, eivät ulkopuolisten tunnustuksilla — se on suuri kulttuuriero Suomen, Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä.

Silti Anjam luottaa suomalaiseen koulutukseen.

— Kyllä, suomalaiselle ovat parhaita Suomen omat oppilaitokset. Mikäli haluaa tehdä tutkimustyötä ulkomailla, se ei ole ongelma koska meidän yliopistoilla on varmasti hyvät yhteistyökumppanit.

Erivapauden taustat

Opetusministeri myönsi elokuussa 1991 Shaukat Anjamille erivapauden kansalaisopiston opettajan tai rehtorin virkaan tai toimeen, "edellyttäen, että hän suorittaa kansalaisopistojen valtionavusta annetun asetuksen (141/91) edellyttämän kasvatustieteellisen arvosanan ja harjoittelun".
Erivapautta varten pyydetyssä lausunnossaan yliopisto totesi marraskuussa 1990, että Anjamin tutkinnon vastaavuutta ei voi arvioida, "koska tiedossa ei ole, onko kyseessä korkeakoulutasoinen oppilaitos".
Vuoden 1998 kelpoisuusehtojen mukaan kansalaisopiston rehtorilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, hakemansa koulutusmuodon opettajan kelpoisuus, riittävä työkokemus opettajana sekä OPH:n opetushallinnon tutkinto tai riittävä opetushallinnon tuntemus.

Kuva: Ruzanna Arutyunyan / Scandinavian StockPhoto